Viranomaisia ei kiinnosta opetella ruotsin kieltä. Oikeusministeriön tekemän tutkimuksen mukaan viranomaisten ruotsin kielen taito ei ole kohentunut sitten kolme vuotta tehdyn selvityksen.
- Jos emme toimi nyt, ruotsi näivettyy hallintokielenä. Nyt on aika valita suunta, sanoo tutkimuksen esitellyt oikeusministeri Tuija Brax (vihr.).
Kielilainsäädännön soveltamista selvittänyt tutkimus osoittaa, etteivät viranomaiset itse vapaaehtoisesti edistä ruotsin käyttämistä. Ruotsin kielen kurssit ovat harvinaisia, eikä hyvän kielitaidon omaavaa henkilökuntaa rekrytoida aktiivisesti.
Lainsäädännön toimeenpaneminen riippuu usein hyvästä tahdosta tai yksittäisestä virkamiehestä. Keskushallinnon viranomaiset lähettävät usein tiedot ainoastaan suomeksi riippumatta siitä, mitä kieltä vastaanottaja puhuu.
Kielilaki on ollut voimassa viisi vuotta. Selvityksen mukaan jotkut viranomaiset ottavat lain tosissaan, toiset eivät. Erityisesti hätäkeskukset saavat ruotsin kielestään huonon arvosanan. Useissa tapauksissa kukaan hätäkeskuksessa ei puhunut ruotsia, ja soittajaa kehotettiin puhumaan suomea.