Viranomaisten toimivaltuuksia koskeva sekaannus oli viedä nuorelta naiselta kaksoiskansalaisuuden. Vuonna 1982 syntynyt nainen halusi säilyttää Suomen kansalaisuuden Saksan kansalaisuuden rinnalla.
Lain mukaan halukkuudesta säilyttää kaksoiskansalaisuus tulee ilmoittaa kirjallisesti 18-vuotiaana tai viimeistään ennen 22:ttä ikävuotta Suomen diplomaattiselle edustustolle, lähetetyn virkamiehen johtamalle konsulaatille tai maistraatille. Kunniapääkonsulaatti ei ole oikea paikka.
Kansalaisuuden menettämisestä päätti toissa vuonna Ulkomaalaisvirasto. Se totesi, että naisen kansalaisuuden säilyttämistä koskevat asiakirjat saapuivat maistraatille myöhässä.
Ulkomaalaisvirasto päätti näin, vaikka viivästymisen taustalla oli viranomaisen inhimillinen erehdys. Asiakirjat päätyivät maistraatille kunniapääkonsulaatin kautta.
Nainen valitti asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen, joka kumosi Ulkomaalaisviraston päätöksen ja palautti jutun uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus ei torstaisessa ratkaisussaan katsonut tarpeelliseksi muuttaa hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.
Kunniapääkonsulaatti luuli olevansa toimivaltainen
Nainen toimitti kertomansa mukaan ilmoituksen Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä ennen 22-vuotispäiväänsä Düsseldorfin kunniapääkonsulaatille. Ohjeet hän oli saanut ulkoministeriön internetsivuilta.
Kunniapääkonsulaatti oletti olevansa asiassa toimivaltainen ja otti kirjeen vastaan. Tästä syystä asiakirjat saapuivat oikealle viranomaiselle eli Kotkan maistraatille myöhässä.
Maistraatti katsoi, että nainen saa säilyttää Suomen kansalaisuuden, koska kyseessä oli viranomaisen toiminnasta aiheutunut erehdys. Naiselle olisi myös aiheutunut virheestä muutoin kohtuuttomia kuluja.
Ulkomaalaisvirasto ei ollut samaa mieltä. Sen mukaan laki on asiassa yksiselitteinen.
Asia päätyi aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. KHO linjasi vuosikirjapäätöksessään torstaina, että naisella oli oikeus luottaa siihen, että kansalaisuutta koskeva ilmoitus saatettiin ajoissa oikealle viranomaiselle.