Työttömyys on vielä laskenut, mutta nyt se uhkaa jämähtää paikalleen. Talousennusteita joudutaan kuitenkin tällä hetkellä laatimaan oloissa, joissa ympäröivä todellisuus muuttuu koko ajan.
Tiistaina julkistetut Suomen tuoreet työllisyysluvut jäivät uutisena täysin Kauhajoen tapahtumien jalkoihin. Samoin kävi Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen arvioille talouden suunnasta, eikä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan keskiviikkoisia ennusteitakaan moni tullut kuunnelleeksi.
Kaikkien näiden kolmen julkistuksen yhteissanoma on, että tähän asti on mennyt varsin hyvin, mutta tästä eteenpäin Suomenkin talous harppoo kohti tuntemattomia aikoja. Kaikki muutkin tutkimuslaitokset ja pankit ovat viime ajat kilvan tarkistaneet alaspäin oletuksiaan ensi vuoden talouskasvusta.
Kaikki kuitenkin olettavat talouskasvun yhä jatkuvan, joskin heikentyneenä. Lähtöoletuksena on, ettei Suomikaan vältä maailman myrskyjä, mutta syvään huoleen ei pitäisi olla aihetta. Ensi vuoden kuopan jälkeen oletetaan talouskasvun taas kääntyvän nousuun päin.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa perustosiasia: nämä ennusteet ovat nimenomaan ennusteita, ja todellisuus voi olla jotain aivan muuta. Lisäksi asiantuntijoilla on taipumus olettaa, että asiat menevät parhain päin. Yhdysvaltain asuntoluotto-ongelmat ovat olleet jo hyvän tovin tiedossa, mutta silti tilanteen nopea kriisiytyminen on tullut lopulta yllätyksenä.
Tällä hetkellä tilanne kaiken lisäksi elää päivästä päivään. Jos jättimäisen roskapankin perustaminen Yhdysvalloissa ei onnistukaan, koko maailmantalous sukeltaa amerikkalaisten mukana syvälle kohti tuntematonta - ja riskejä riittää, vaikka roskapankki saataisiin perustetuksi.
Kukaan ei povaa Suomeen talousromahdusta 1990-luvun alun tapaan, sillä talouden perustekijät ovat nyt paljon paremmassa kunnossa, eikä esimerkiksi pankkikriisi näytä lainkaan mahdolliselta. Silti on hyvin todennäköistä, että työttömyyden pitkään jatkuneelle laskulle saadaan nyt heittää hyvästit. Kaikki tutkimuslaitokset olettavat työttömyyslukujen vakiintuvan toistaiseksi runsaan kuuden prosentin vaiheille.
Vielä elokuussa Suomen työttömyys jatkoi laskuaan ja päätyi Tilastokeskuksen mukaan 5,6 prosenttiin. Kausivaihtelusta tasoitettuna se tarkoittaa 6,4 prosentin työttömyyttä. Jos talouskasvu jää hyvin vähäiseksi, kuten nyt näyttää, ei työttömyyden laskuun ole lähiaikoina juuri edellytyksiä.
Oireellinen ilmiö on se, että alle 25-vuotiaiden työttömyys, 17,1 prosenttia, on korkein lukema puoleentoista vuoteen. Kun työpaikkojen saanti alkaa vaikeutua, sen kokevat ensimmäisenä juuri nuoret. Oulun läänissä puolestaan on vakavan pohdinnan paikka siinä, miksi alueella ainoana Suomessa työttömyys on jo kääntynyt nousuun.
Työttömyyden pysyvä nousu Suomessa ei vaikuta todennäköiseltä, sillä väestörakenne on sellainen, että maalla näyttää olevan edessä rakenteellinen työvoimapula. Muutaman vuoden aikavälillä kehitys on kuitenkin kiinni suhdanteista eikä väestörakenteesta. Tutkimuslaitosten näkemys työttömyyden vakiintumisesta nykyiselle tasolle vaikuttaa varsin toiveikkaalta.
Esimerkiksi Suomen Pankki määrittelee ennusteensa peruskuvan "suhteellisen lohdulliseksi". Mutta lopulta kaikki riippuu siitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, eikä tällä hetkellä siitä voi sanoa mitään varmaa.
Suomessa vallitsee yhä virallinen optimismi. Toivottavasti se ei ole harhaa.