Viime vuonna voimaan tulleen korkokaton piti nousta suojaksi järjettömiä korkoja kiskovia vippifirmoja vastaan. Hauras katto puhkesi jo harjannostajaisissa.
Suomen lain mukaan kiskontaan syyllistyy, jos luotonannossa ottaa korkoa, joka huomattavasti ylittää julkisten rahalaitosten ottaman tavanomaisen koron.
Pikavippien villeinä vuosina korot nousivat 2 000 prosenttiin, mutta toiminta sai jatkua. Nyt vuosikorko saisi olla viitekorko lisättynä 50 prosentilla.
Lainlaatijoiden tulkinnan mukaan 50 prosentin korko ei siis ylitä huomattavasti pankkien perimä korkoa.
Paljonkohan olisi huomattavasti?
Totuus on vippien varaan joutuneelle kuitenkin vielä paljon karumpi. Hatarasta laista löytyy kiskurin mentäviä aukkoja ilmeisen helposti.
Edelleen tarjotaan lainoja, joissa todellinen vuosikorko on satoja prosentteja.
Lainoittajien mukaanhan kyse ei ole korosta ollenkaan, mutta lainan maksajalle asia on sama: hädänalainen maksaa edelleen vipistään järjettömän kovia korkoja, köyhä maksaa maksamisesta eniten.
Kelpaisiko vertaislaina? Nimestä tulee mieleen reiluksi kehuttu sosiaalinen luototus, mutta kyse onkin jostain aivan muusta.
Vertaislainassa yritys on välittäjä, joka ohjaa vippejä niiltä joilla on niille, jotka kipeästi tarvitsevat. Korko on huima ja ainoa varma voittaja on lainan välittäjä. Riskit jäävät lainaajan ja lainanottajan kannettaviksi.
Helposti hakien saa riesakseen myös vähintään 2 000 euron joustavan luoton. Mainoksissa puhutaan lähinnä kuukausikoroista, mutta todellinen vuosikorko nousee jopa satoihin prosentteihin.
Pikavippielinkeinonsa murskaamisesta lainalaatijoita syyttäneiden yrittäjien kekseliäisyys ei jää tähän.
Jos velallinen ei pysty maksamaan tuloihinsa nähden aivan liian suureksi asetettua kuukausilyhennystä, vippifirma tienaa taas. Eräpäivän siirto voi maksaa pienessäkin lainassa satasen verran.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto yrittää kyllä valvoa vippifirmojen toiminnan laillisuutta, mutta uusia innovaatioita putkahtaa lainarahaa tarvitseville jatkuvasti.
Eräs yritys on vaatinut lainalle takausta, joka otetaan erillisestä yrityksestä, tietysti mukavaa lisämaksua vastaan.
Jos lainanmaksu ei sujukaan suunnitelmien mukaan, takaajayritys uhkaa viedä lainanottajan käräjille petoksesta, ja taas kaivellaan asiakkaan taskuja.
Pikavipit eivät ole ainoa syy ihmisten rahavaikeuksiin, mutta esimerkiksi monelle nuorelle ne antavat siihen hyvän alkuvauhdin.
Syyskuun lopussa maksuhäiriöisiä oli luottorekisterissä 367 000. Kaikkien aikojen ennätys vuodelta 1997 mennee rikki ehkä jo näinä päivinä.
Maksuhäiriöisen velkataakka paisuu, joten velkavyyhdin selvittäminen on yhä vaikeampaa. Raha-asioiden hallinta on hankalinta hieman yli 30-vuotiailla miehillä, joista jo joka kuudennella on maksuhäiriöitä.
Jokainen täysi-ikäinen ja täysivaltainen on viime kädessä itse vastuussa raha-asioistaan.
Kuitenkin myös lainanantajilta voidaan vaatia lainanhakijan todellisen maksukyvyn nykyistä tarkempaa selvittämistä.
Google-haku sanaparille sosiaalinen luototus tarjoaa avattavaksi vippifirman mainosta. Toivottavasti kukaan ei erehdy.
Oikean sosiaalisen luoton myöntää kunta sosiaalisin perustein sitä kipeästi tarvitsevalle, esimerkiksi velkakierteen katkaisemiseen. Lainan voi saada henkilö, joka ei kohtuullisen ehdoin saa muuten luottoa.
Kunnan ei kuitenkaan ole pakko vippailla asukkailleen, joten mahdollisuus reiluun lainaan on tarjolla vasta noin 30 kunnassa.
Tarvetta olisi jokaisessa. Vippifirmat eivät kisko ketään kuiville velkakurimuksesta.
Kolumni