"Kaupunkilaisissa on ajatusvoimaa. Heillä on hyviä näkökulmia ja myös pointteja, joita täälläkin on pohdittu", Tornion kehitysjohtaja Pekka Puistosalo perustelee. Työhuoneen pöydällä makaa tulosteita kaupungin kotisivuilla tehdyistä nettikyselyistä, joissa kuntalaisilta on tiedusteltu kuntaliitoksista, talouden terveyhdyttämisestä, kevennyksenä jopa joulupukista.
Kun kaupunki kyseli säästöehdotuksia, vastauksia tuli 140. Kuntaliitoskysymykseen otti kantaa 250 kaupunkilaista. Vastausmääriä Puistosalo pitää ihan myönteisinä. Ne kielivät kiinnostuksesta kaupungin asioita kohtaan.
Tornio on etulinjassa, sillä monetkaan kunnat eivät ole tiedustelleet asukkailtaan vakavia ehdotuksia kuntansa kehittämiseksi. Virtuaalivaltatiellä on lähinnä seurusteltu kepeillä kysymyksillä kuntalaisten kanssa.
"Netti on hyvä ja helppo tapa kerätä tietoa. Se viestittää myös siitä, että me olemme kiinnostuneita kaupunkilaisten ajatuksista. Kaikki viisaushan ei asu kaupungintalolla", hän huomauttaa.
Mitään suuria yllätyksiä ja ristiriitaisuuksia päättäjien näkemysten kanssa ei kaupunkilaisten talouden tervehdyttämisehdotuksissa ole juurikaan ollut. Melkoisen moni on valmis maksamaan enemmän veroja, jotta kaupunki pääsisi jaloilleen. Yllättävää ei kuulosta sekään, että valintatilanteessa sosiaali- ja terveyspalvelut pannaan etusijalle, kun kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut sekä lämmitettävät kadut joutuvat jonon hännille.
Muutamat esittävät talousremontin työkaluksi myös kuntaliitosta, mutta 62 prosenttia nettivastaajista ei edes harkitsisi liitosta. Nihkeys kuntien niputtamiseen kohdistuu varsinkin Kemiin, joka ei ruohonjuuritasollakaan ole mikään torniolaisten mielitietty. Tasavahvaan pystypainikumppaniin ei luoteta. "Parempi olla köyhä kuin kerjäläinen", toteaa yksi vastaajista.
Kemi-Tornion alueella on pohdittu pitkään kuntaliitosten mahdollisuuksia, ja asian tiimoilla on tehty muutamia mielipidekyselyjäkin. Kemi on yrittänyt nostaa asiaa pöydälle, mutta kehnoin tuloksin. Yhteen suureen kuntaan ei enää jakseta uskoa, eikä siihen usko Puistosalokaan, jonka mielestä tällä kaksinapaisella alueella voisi kymmenen vuoden kuluessa olla ehkä kaksi keskikokoista kuntaa.
"Tornio ei ole tyrkyttämässä kuntaliitosta. Nyt odotellaan, mutta toki keskustellaan mielellään tarvittaessa", Puistosalo muotoilee.
Torniolaisten on tällä hetkellä helppo katsella sivusta, sillä talouden pahin alamäki saatiin pysäytettyä, ja tämän vuoden jälkeen näkymät ovat kohtalaisen valoisat. Vielä viime syksynä säästöt rassasivat työntekijöitä ja kaupunkilaisia. Tänäkin vuonna leikkuri käytetään, mutta myös kehittämisessä on potkua.
Kehitysjohtaja myöntää, että Tornio pitää nyt aika hyviä kortteja käsissään. "Emme ole pakkotilanteessa, se on selvä asia, mutta alueellisesta yhteistyöstä Torniollekin on selkeitä hyötyjä. Yhteistyö kiinnostaa, mutta ei sen itsensä takia. Jokainen kunta katsoo sitä omista lähtökohdistaan."
Torniolla on monta valttia naapureihinsa verrattuna. Väkiluku on kasvanut viime vuodet, vaikka muuttotase onkin vielä negatiivinen. Tornion ja Haaparannan Rajalla-projekti on huimassa nousukiidossa. Elämyksellisestä ostosmatkailukeskuksesta nousee toinen kivijalka teollisuuden rinnalle. Rajanaapurit katselevat jo seuraavan kymmenen vuoden päähän uudella innolla ja uusin visioin.
Puistosalo varoittelee yltiöoptimismista. Kehitystä tulee rakentaa tasapainoisesti ja jalat maassa. Hänen mielestään viiden prosentin väkiluvun kasvu olisi hyvä: se tietäisi asukasluvun lisääntymistä noin tuhannella hengellä 10 - 15 vuoden aikana.
Hän ei pane suurta painoa sille, että Tornion asukasmäärä ohittanee jonkun vuoden kuluessa Kemin. Pahemmassa jamassa olevalle naapurille riittää myötätuntoa. "Mitä sitten, jos Tornion asukasluku on sata enemmän kuin Kemissä. Seutukunnan etu on, että Kemissäkin tilanne saataisiin oikenemaan."