Pohjois-Karjalassa villisikojen kasvattamisesta on syntynyt lupaava sivutoimi maaseudun yrittäjille. Ala on kehittynyt nopeasti, ja nykyisin yli puolet Suomen villisioista kasvatetaan Pohjois-Karjalassa.
Koko maassa villisikatarhaajia on kuutisenkymmentä. Riistaeläimet vaeltavat hehtaarien kokoisilla tarhoilla vapaana luonnollisessa ympäristössään.
Villisiasta jalostettuja lihatuotteita on yhä tarjolla vain harvoissa myymälöissä pääosin Etelä-Suomessa. Kasvattajien mukaan riistalihan hyvät puolet ovat monien tiedossa, mutta markkinoinnissa on parantamisen varaa.
Pohjois-Karjalaan on synnytetty 15 vuodessa villisian kasvatuskeskittymä, joka tuottaa noin 20 000 kiloa lihaa vuodessa. 15 tilan yhteispinta-ala on kasvanut 130 hehtaariin.
Alalle mahtuisi yhä uusia yrittäjiä. Ammattitaidon lisäksi tarvitaan rahaa. Keskivertotarhan perustamiskulut ovat vähintään 30 000–40 000 euroa.
– Tarhojen kunnostamiseen ja lisärakentamiseen kaivattaisiin kipeästi investointitukea. Vaarana on, että ilman lisäsatsauksia elinkeino alkaa näivettyä, kertoo liperiläinen villisian kasvattaja Ari Heiskanen.