Villi länsi kiehtoo yhä

Oulun Elokuvakeskuksen juhlaseminaari on nostalgisissa tunnelmissa. Juhlaseminaarissa perjantaina John Fordin elämää ja elokuvia valotti Anssi Hynynen Turun yliopistosta. Painopiste oli tietysti Fordin yli 50 lännenelokuvassa.

Leffakirjallisuutta lainaksi. Oulun Elokuvakeskuksen kaikille avoin kirjasto on maan toiseksi laajin elokuva-alan kirjasto. Vs. kirjastonhoitajan Kai Penttilän mukaan 5 400 niteen joukosta löytyy lännenkirjallisuuttakin hyllymetrin verran.
Leffakirjallisuutta lainaksi. Oulun Elokuvakeskuksen kaikille avoin kirjasto on maan toiseksi laajin elokuva-alan kirjasto. Vs. kirjastonhoitajan Kai Penttilän mukaan 5 400 niteen joukosta löytyy lännenkirjallisuuttakin hyllymetrin verran.
Kuva: Jukka Leinonen

Villi länsi - totta ja tarua

-seminaarilla juhlistaa Oulun Elokuvakeskus 30-vuotista taivaltaan.

Aihe on sikäli nostalginen, että Elokuvakeskuksen ensimmäinen virallinen seminaari vuonna 1974 käsitteli lännenelokuvistaan tuttua ohjaajaa John Fordia, joka oli menehtynyt edellisenä vuotena.

Juhlaseminaarissa perjantaina John Fordin elämää ja elokuvia valotti Anssi Hynynen Turun yliopistosta. Painopiste oli tietysti Fordin yli 50 lännenelokuvassa, jotka tekivät Hynyseenkin vaikutuksen jo pikkupoikana.

"1980- ja 1990-luvun taitteessa innostuin länkkäreistä uudestaan. Monien kiinnostavien elokuvien tapauksessa huomasin, että tämän olen nähnyt aiemminkin. Totesin sitten niiden olleen aina nimenomaan Fordin elokuvia. Ajattelin, että tässä täytyy olla jotakin", hän perusteli kiinnostustaan ohjaajaan.

Hynynen huomautti, että nykyisin jopa kliseisyyteen saakka klassisina pidetyt Fordin westernit olivat aikanaan hyvinkin radikaaleja. Esimerkiksi teosten uudenlaista kuvakerrontaa on jälkeenpäin apinoitu sumeilematta.



Länteen, länteen, länteen...


Villistä lännestä ovat yhä kiinnostuneita muutkin kuin kulttuurintutkijat. Samoin klassinen lännenelokuva tekee taas vaihteeksi paluuta, kun Kevin Costnerin uutuuselokuva Open Range sai elokuussa ensi-iltansa Yhdysvalloissa. Kyseessä on kokeneen länkkärikirjailijan Lauran Bosworth Painen romaaniin perustuva tarina, jossa karjanajajat joutuvat kahnauksiin sheriffin ja maanomistajien kanssa.

Villin lännen pitkää suosiota Hynynen pitää lopullisesti selittämättömänä ilmiönä.

"Villi länsi on vain aina kiehtonut ihmisiä, eikä se ole ollut sidoksissa pelkästään amerikkalaisuuteen", hän sanoo viitaten siihen, että esimerkiksi lännenkirjallisuudella on pitkät perinteet myös Euroopan puolella.



Kirjallinen
näkökulma


Seminaarin aluksi villiä länttä lähestyttiinkin juuri kirjallisuuden näkökulmasta. Puolitoistatuntisensa aikana vapaa tutkija Juri Nummelin kävi läpi lännenkirjallisuuden historiaa aina 1800-luvun alusta tähän päivään.

Nummelinin mukaan lännenkirjallisuuden yksiselitteistä alkupistettä on mahdotonta nimetä. Varhaisista kirjailijoista tärkeimpiä oli 1820-luvulla Nahkasukka-sarjan luonut James Fenimore Cooper.

Vakavasti otettavan lännenkirjallisuuden ensimmäinen todellinen merkkipaalu oli Owen Wisterin romaani Virginialainen vuodelta 1902. Teos nosti pääosaan vähäpuheisen cowboyn, joka oli hämärästä taustastaan ja vähäpätöisestä asemastaan huolimatta jalo ihminen.

"Varsinaisen lännenkirjallisuuden voidaan sanoa alkaneen vasta Wisterin kirjan jälkeen. Villin lännen kausi oli juuri päättynyt, ja siitä saattoi jo kirjoittaa historiaa. Se vapautti kirjailijoiden mielikuvituksen", Nummelin totesi.

Virginialaisen ilmestymisen jälkeen kirjailijat alkoivat jakautua kahteen eri suuntaan; vakavan lännenkirjallisuuden sekä seikkailuihin ja kaksintaisteluihin keskittyvien kertomusten leireihin.

1980-luvulla lajityyppi näytti melkein katoavan, mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä alkoi taas tapahtua. Lännenkirjallisuuden harrastus on nostanut päätään myös Suomessa. Siitä osoituksena on Hynysen ja Nummelinin pyörittämä Suomen Länkkäriseura ja sen julkaisu Ruudinsavu.

Perjantaina ohjelmaan kuului myös Pekka Tuliaran alustus B-luokan westernin vaiheista.

Tänään lauantaina 11.10. kaikille vapaapääsyisessä seminaarissa Juha Hiltunen kertoo Pakkalan salissa amerikkalaisen lännenelokuvan intiaanikuvasta ja Anssi Hynynen lännensarjakuvan suhteesta elokuvaan.