Vuoden 2008 alussa maailmaa ravistellut ruokakriisi johti laajoihin mellakoihin yli 20 maassa ja nosti erityisesti viljan hinnan ennätyslukemiin.
Kriisiä on nyttemmin seurannut maailmanlaajuinen viljelymaan hamstrausaalto. Maata kahmivat ennen muuta Persianlahden ja Kaukoidän maita edustavat yritykset.
Kähminnän pääasiallisena kohteena on Afrikka, jossa maan hinta ja tuotantokustannukset ovat edelleen alhaisimpia. Afrikassa onkin jo alettu puhua kolonialismin paluusta.
Ostetut ja vuokratut alueet ovat olleet todellakin siirtomaaluokkaa. Esimerkiksi hamstraajista pahimpiin kuuluva Etelä-Korea ilmoitti hiljattain hankkineensa Sudanista noin 690 000 hehtaaria maata vehnänviljelyyn.
Kiina aikoo ostaa
miljoonia hehtaareja
Saudiarabialaisella investointiryhmällä on puolestaan vireillä 700 000 hehtaarin riisipeltokaupat Malin, Senegalin, Sudanin ja Ugandan alueella.
Maan rohmuamista on kiihdyttänyt biopolttoaineiden tuotannon nopea laajeneminen. Esimerkiksi Kiinan valtiollinen ZTE Agribusiness Company tavoittelee paraikaa Kongon demokraattisesta tasavallasta peräti 2,8 miljoonan hehtaarin maa-alaa maailman suurimman palmuöljyplantaasin perustamiseksi.
Plantaasin on luvattu työllistävän tuhansia paikallisia. Kiinan mukaan kysymys on vain vanhan elinkeinon paluusta, sillä Kongo oli aikanaan maailman toiseksi suurin palmuöljyn tuottaja.
Norjalaiset
biodieselin perässä
Monin paikoin maan kahminta ja uusien isäntien tulo on kuitenkin johtanut vain vanhojen isäntien ahdinkoon. Esimerkiksi Ghanan pohjoisosassa Tamalen alueella tyhjennettiin kylmästi seitsemän vanhaa maanviljelyskylää asukkaistaan, kun maan hallitus myi alueen norjalaiselle Bioful Africa -yritykselle.
50-vuotias Mumud Alhassan Adam oli yksi maansa menettäneistä. Viiden lapsen isä oli viljellyt kahdeksan hehtaarin palstallaan maissia ja riisiä.
"Kun menin yhtenä päivänä pelloille, siellä oli vastassa joku vieras mies, joka sanoi, että maa on myyty pois. Sen jälkeen sinne ei ole ollut mitään asiaa", Mumud Alhassan kertoi YK:n alaisuudessa toimivalle Irin-uutispalvelulle.
Bioful Africa istuttaa alueelle jatropha-puita, joiden siemenistä puristetaan biodieseliä kehittyneiden maiden ilmastotietoisille markkinoille. Yhtiön käsissä on Der Spiegelin tietojen mukaan jo noin 38 000 hehtaaria Ghanan maaperää.
Ghanan maatalousministeriön mukaan Bioful African toimet ovat vasta alkusoittoa, sillä maahan on tulossa kaikkiaan yli 20 ulkomaalaista biopolttoainealan yritystä. Joukossa on yrittäjiä muun muassa Saksasta, Hollannista ja Italiasta.
Maanvuokrausjupakka
kaatoi presidentin
Myös Tansaniaa myydään bioalan yhtiöille. Siellä häärii mm. ruotsalainen Sekab, joka aikoo aloittaa sokeriruo´on viljelyn 9 000 hehtaarin palstalla. Tilalta pitäisi valmistua etanolia sadan miljoonan litran vuosivauhdilla.
Maan siirtyminen vieraisiin käsiin merkitsee monessa Afrikan maassa yhä pahenevaa nälkäongelmaa.
Ihan kaikkialla ei ole kuitenkaan taivuttu vallanpitäjien rahastusyrityksiin. Madagaskarin presidentti Marc Ravalomanana joutui eroamaan viime maaliskuussa yritettyään vuokrata yhteensä 1,3 miljoonaa peltohehtaaria eteläkorealaiselle Daewoolle.
Presidentti olisi kääräissyt 99 vuoden sopimuksesta taskuunsa muhkean kuuden miljardin dollarin kertakorvauksen. Kansa kuitenkin aloitti raivoisat mielenosoitukset ja sai lopulta tahtonsa läpi. Levottomuuksissa ehti kuolla yli sata ihmistä.