Maatalousyrittäjille sattuu edelleen paljon työtapaturmia ja ne ovat usein seurauksiltaan vakavia: joka viidennestä lääkärinhoitoon johtaneesta työtapaturmasta seurasi yli kuukauden työkyvyttömyysaika. Tiedot käyvät ilmi Kansanterveyslaitoksen tuoreesta, viljelijöille tehdystä kyselytutkimuksesta.
Tyrnäväläisellä Hämeenkorven tilalla työturvallisuus on otettu vakavasti, joten työtapaturmia ei ole sattunut.
"Kun tietää vaaranpaikat, niitä osaa varoa", Tiina Hämeenkorpi kertoo.
Esimerkiksi lehmien sarvet leikattiin hiljattain turvallisuussyistä aivan lyhyiksi.
Tiina ja Eero Hämeenkorven tilalla on 24 lypsävää lehmää sekä jonkin verran nuorta karjaa. Viljeltyä peltoa on vajaat 100 hehtaaria.
Selän säästämiseksi nostotöihin on hankittu koneita ja muita apuvälineitä. Lypsykoneessakin on automaattinen irrottaja, joten lehmän alle kyykkiminen on vähentynyt.
Lisäksi pariskunta kuuluu työterveyshuollon piiriin. Tilakäynneiltä on saatu apua etenkin oikeiden työtapojen ja -asentojen opetteluun.
Suojaimet eivät koristeena
Hämeenkorven tilalle on hankittu suojaimia melua ja pölyä vastaan.
"Ei niitä koristeeksi ole ostettu", isäntä vakuuttaa.
"Mutta kiireessä etenkin isäntäväellä tahtovat suojaimet unohtua", emäntä paljastaa.
Vaikutukset ovat välittömät: pölyä keuhkoissa ja emännän huomautus.
"Kyllä sen huomaa, jos niitä ei käytä", isäntä myöntää.
Ongelmia
ilmanvaihdossa
Aivan jokaiselle tilalla työterveys- ja turvallisuusasiat eivät ole yhtä hyvässä hoidossa.
Kyselyyn vastanneet maatalousyrittäjät kokevat työkykynsä heikommaksi ja heillä on useammin työtä haittaavia sairauksia kuin työssäkäyvällä väestöllä keskimäärin.
Maataloustyö on edelleen ruumiillisesti raskasta ja työtä haittaavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä.
Viljelijöiden onneksi tilakoon kasvu on lisännyt monien fyysisesti raskaiden töiden koneellistamista.
Kansanterveyslaitos huolestui myös navettojen ja muiden tuotantorakennusten puutteellisesta ilmanvaihdosta.
Ilman laadun parantamiseksi ilmanvaihdon suunnitteluun tulee kiinnittää nykyistä huomattavasti enemmän huomiota.
Lisäksi ilmanvaihtojärjestelmän hankintaan ja asentamiseen sekä järjestelmän käytön aikaiseen toiminnan säätöön tulee paneutua huolella.
Pöly ja melu
riesana
Oman ongelmansa muodostavat pöly, melu ja kemikaalit.
Moni puhdistaa edelleen lehmänsä päivittäin käsiharjalla. Rehuja tai kuivikkeita ei myöskään aina kuivata riittävästi tai säilötä oikein homehtumisen estämiseksi.
Erityisesti kemikaalien käsittelyssä suojakäsineiden käyttö on Kansanterveyslaitoksesta huolestuttavan vähäistä.
Yhtä heikolla tolalla on kuulonsuojaus meluavien työvaiheiden aikana, esimerkiksi kulmahiomakoneen käytössä.
Ongelmia on myös työterveyshuollossa. Tutkijoiden mukaan nykyinen työterveyshuollon tilakäynti- ja terveystarkastustiheys tyydyttää maatalousyrittäjien tarpeita, mutta ei ole riittävä hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi.
Maatalousyrittäjät osallistuvat liian vähän tyky-toimintaan, ja he tuntevat huonosti maatalousyrittäjien työterveyshuollon yhteistyöryhmän toimintaa.
Yhteistyöryhmän toiminnan tehostaminen on selvä työterveyshuollon toimivuuden kehittämiskohde.