Vil­je­li­jöi­den kun­tou­tus tarpeen

"Vuosia vaivasi huono omatunto siitä, että pitäisi saada itsensä liikkeelle. Tilalla olisi 24 tuntia vuorokaudessa työtä, ja täytyy nukkuakin välillä. Liikunnan aloittaminen kaipasi virikettä", sanovat kalajokiset Marja-Leena ja Esa Rahja, jotka osallistuivat 150 muun viljelijän kanssa 2,5-vuotiseen maanviljelijöiden hyvinvointiohjelmaan.

Kipinää liikuntaan . Marja-Leena ja Esa Rahja lähtivät viljelijäväestölle suunnatusta hyvinvointiohjelmasta uusia virikkeitä rikkaampina. He saivat muun muassa henkilökohtaisen hyvinvointiohjelman ja keinoja hallinta elämäänsä.
Kipinää liikuntaan . Marja-Leena ja Esa Rahja lähtivät viljelijäväestölle suunnatusta hyvinvointiohjelmasta uusia virikkeitä rikkaampina. He saivat muun muassa henkilökohtaisen hyvinvointiohjelman ja keinoja hallinta elämäänsä.
Kuva: Liisa Lehto-Peippo

"Vuosia vaivasi huono omatunto siitä, että pitäisi saada itsensä liikkeelle. Tilalla olisi 24 tuntia vuorokaudessa työtä, ja täytyy nukkuakin välillä. Liikunnan aloittaminen kaipasi virikettä", sanovat kalajokiset Marja-Leena ja Esa Rahja, jotka osallistuivat 150 muun viljelijän kanssa 2,5-vuotiseen maanviljelijöiden hyvinvointiohjelmaan.

Virikkeen pariskunta sai. Silloin kun suinkin on mahdollista, jotakin jätetään tekemättä ja lähdetään sauvakävelylle.

Maa voi hyvin -hankkeen tarkoituksena oli parantaa viljelijöiden ruumiillista ja henkistä terveyttä, työssä jaksamista ja ammatillista osaamista. Oulun läänin eteläosan neljässä seutukunnassa ja Lumijoen ja Taivalkosken kunnissa nuorille ja nuorehkoille viljelijöille suunnattu kuntoutusohjelma osoittautui tarpeelliseksi.

Siihen haki väkeä tuplasti enemmän kuin voitiin ottaa. Hanke oli Kalajokilaakson ammatillisen aikuiskoulutuskeskus Aikun. Keskeisimpänä yhteistyökumppanina oli Kalajoen Diakonaatti OY:n kuntoutusyksikkö.

Työ ja perhe ovat Marja-Leena (43) ja Esa (42) Rahjalle ykkösasia tällä hetkellä. He tekevät pääosin kahdestaan 45-50 lehmän lypsykarjatilan työt. Lapsia on neljä, nuorin on kaksivuotias ja vanhin kymmenen. Elämä on täyteläistä. "Tämän päivän viljelijällä työpaineet ovat valtavat ja työmäärä hirmuinen niillä tiloilla, jotka ovat lähteneet rakennekehityksen oravanpyörään, jatkamaan navettaa ja lisäämään peltopinta-alaa. Ratkaisu on kuitenkin oikea, työniloakin on, mutta riski on uupua", Esa Rahja kertoo.

"Huoli on tuki- ja liikuntaelinten kunnosta. Olisi jaksettava tehdä työtä pitempään terveenä", Marja-Leena Rahja lisää. Hyvinvointiohjelmassa tuli mukaan sopivasti myös sosiaalisuus: voisi puhua arkipäivän asioista ja saisi keinoja arjen hallintaan.



Jaksettava pitempään terveenä


Rahjat nauttivat olostaan ohjelmassa. Se sisälsi viisi päivää Diakonaatissa, jossa oli lääkärintarkastus, erilaisia testejä, monipuolista ohjattua liikuntaa, rentoutusta sekä luentoja henkisestä hyvinvoinnista ja vähän ammatillisesta osaamisestakin. Ohjelmaan kuului lisäksi hyvinvointiviikonloppu, koulutusta ja pari seurantapäivää.

Rahjojen toive olisi, että viljelijöiden kuntoutus jatkuisi tavalla tai toisella. Esa Rahjan mielestä viljelijäväestöä saattaisi houkutella hakeutumaan kuntonsa hoitoon sopiva porkkana. "Kuntohoitopäivästä kerran vuodessa voitaisiin myöntää alennusta maatalousyrittäjien eläkemaksuun. Vastaavanlaisen alennuksen saa, jos on mukana viljelijöiden työterveyshuollossa."

Hankeen vetäjä Leena Isopahkala toteaa, että viljelijöiden hyvinvoinnin edistämisestä ei ole kiinnostunut tällä hetkellä oikein kukaan. "Se ei kiinnosta Melaa eikä Kelaa, ennen kuin on aivan pakko. Kuka sitä tekee ja millä eväillä?"

Kalajoen Diakonaatti Oy:n kuntoutusyksikkö jatkaa viljelijäväestön kuntoutusta maaseutukeskuksen kanssa.

Diakonaatissa alkaa Keski-Pohjanmaan maitotilojen voimavaroja ja työkykyä edistävä hyvinvointiohjelma.

Ilmoita asiavirheestä