Suomalaiset viljelijät ovat nyt ahtaammalla kuin vuosiin. Kustannuskriisin lisäksi
EU:n suunnalta tulee uusia uhkia. On kansallinen etu, että Suomessa säilyy elinvoimainen maatalous.
Monivuotisen hyvän jakson jälkeen tämä vuosi on ollut suomalaiselle maataloudelle vaikea. Tuotantokustannukset ovat nousseet rajusti, eivätkä viljelijät ole pystyneet saamaan paisuneita menoja takaisin tuotteidensa hinnoissa. Seurauksena on ollut yrittäjätulon nopea lasku.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT arvioi äskettäin, että maataloustulo putoaa tänä vuonna 23 prosenttia. Jos tilanne jatkuu tällaisena pitkään, seuraava raju pudotus koskee tilamäärää. Viljelijät ovat huutaneet ymmärrettävästi apuun maan hallitusta, mutta sen mahdollisuudet vaikuttaa markkinahintoihin ja tuotantokustannuksiin ovat vähäiset. Suoranaisessa kriisissä on lihan tuotanto.
Akuutin kriisin taustalla uskoa ehkä luo se, että pitemmässä tarkastelussa ruoan tuotannon näkymät ovat maailmanlaajuisesti hyvät. Valoisana siintävästä tulevaisuudesta ei kuitenkaan ole apua suomalaisviljelijälle, joka ei sinne asti selviä.
Viime viikkojen uutisten perusteella voi onneksi odottaa pientä helpotusta tukalaan tilanteeseen. Polttoaineen hinta on jo kääntynyt laskuun. Maailmalla lannoitteiden muutamien tärkeiden raaka-aineiden hinnat ovat suorastaan romahtaneet. Markkinoiden kummallisuuksia kuitenkin on, ettei takuita tuottajien lannoitteistaan maksamien hintojen laskusta ole. Lannoitevalmistaja Yara sentään kertoi toissa viikolla peruvansa äskettäisen vajaan kuuden prosentin korotusilmoituksensa.
Jos viljelijät ovat lannoitemarkkinoilla perin juurin tuskastuneet monopolia muistuttavaan tilanteeseen, hermostuneita he ovat myös vähittäiskauppaan. Merkittäviä ostajia on Suomessa vain kolme. Se on tuottajien mielestä liian vähän. Alhaiset tuottajahinnat eivät viljelijöiden mukaan heijastu edes kuluttajahintoihin, vaan etu niistä valuu vähittäiskaupan ja tukkuportaan katteisiin. Viljelijöiden ärtymystä kotimaisia keskusliikkeitä kohtaan kuvaa hyvin se, että parin viikon takaisessa Kalevan haastattelussa Pohjois-Pohjanmaan tuottajien puheenjohtaja kiitteli saksalaista Lidl-ketjua hyväksi ostaja-asiakkaaksi.
EU-jäsenyydestä suomalainen maatalous on kaikkiaan selvinnyt paremmin kuin odotettiin. Moni viljelijä tosin kokee nykyisenlaiset tuet työnsä ja ammattitaitonsa aliarvioimiseksi. Huomenna tiistaina unionin maataloutta linjataan uudestaan "terveystarkastukseksi" kutsutussa väliuudistuksessa.
Suomalaistuottajien kannalta merkittävää esityksissä on, että tukien irrotus tuotannosta laajenee yhä. Tukea siirrettäisiin entistä enemmän varsinaisesta maataloudesta maaseudun kehittämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, bioenergiaan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa pelkoja aiheuttaa se, ettei maitokiintiöjärjestelmälle ehdoteta jatkoa vuoden 2015 jälkeen. Vakavia vaikeuksia uhkaa koitua myös naudanlihan ja tärkkelysperunan tuotannolle. Maitokiintiöistä ovat hanakasti luopumassa etenkin suuret jäsenmaat. Näissä ratkaisuissa pienempien maiden tarpeet uhkaavat unionin koneistossa jauhautua olemattomiin.
Suomen neuvottelijoilta odotetaan jälleen taitoja ja jämäkkyyttä, sillä Suomi tarvitsee oman, elinvoimaisen maatalouden. Tässä katse kääntyy myös kuluttajiin. Toivottavasti ruoan arvonlisäveron lasku lisää intoa ostaa kotimaisia tuotteita.