Ilmastonmuutos voi olla suuri mahdollisuus Pohjois-Suomen maataloudelle, arvioi professori Risto Tahvonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä. Raahen ja Kajaanin korkeudella talvi lyhenee yhdestä kahteen kuukautta, mikä lisäisi selvästi nurmien ja rehuviljojen tuottoa.
"Kolmenkymmenen vuoden aikana suomalaisen ilmaston odotetaan vastaavan Baltian maiden ja Skånen nykyistä ilmastoa."
Vastaavasti Etelä- ja Keski-Euroopan maataloustuotanto vähenisi maapallon keskilämpötilan nousun vaikutuksesta. Jo viime kesänä satomenetykset olivat Euroopan unionin suurissa maatalousmaissa huomattavia, Saksassa jopa 30 prosenttia.
"Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että ruuan hinta nousee maailmanmarkkinoilla. Suomessa nykyinen heikosti kannattava viljely voi muuttua taloudellisesti tyydyttäväksi", Tahvonen ennakoi Pro Agrian Kainuun ja Maaseutuyrittäjyyshankkeen seminaarissa Kajaanissa.
Tilojen koko
jatkaa kasvua
Puutarhoissa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät uusina lajikkeina ja lisääntyneenä kasvuna. Kasvukauden pitenemisen lisäksi hiilidioksidipitoisuuden nousu parantaa kasvien kasvua neljänneksen. Mantereisilla alueilla kuten Kainuussa, kuivuus voi laskea satoa.
"Puutarhakasveilla nykyaikainen tuotanto merkitsee jo kastelutekniikan käyttöä. Mutta jos tuottajahinnat ovat niin alhaisia, ettei kastelu kannata, sato heikkenee", professori Risto Tahvonen ennakoi.
Puutarhojen ja maatilojen koko jatkaa kasvuaan Suomessa, kun tuotteiden hinta lähestyy maailmanmarkkinahintoja. Tahvonen laskee, että suomalaisten popsimat kurkut voi tuottaa jatkossa parikymmentä puutarhaa, kun nyt kurkkuja kasvatetaan sadoissa kasvihuoneissa.
Pitkien kesien ja lauhojen talvien haittapuolella ovat kasvien talvehtimisongelmat sekä tuholaiset ja taudit. Porotaloudelle voi sanoa Oulun läänin pohjoisosissa hyvästit.
"Tautien ja tuholaisten kanssa pärjätään kyllä. Talvehtimisongelmatkaan eivät näillä korkeuksilla ole niin vakavia, sillä lumipeite tulee säilymään näillä alueilla keskitalvella", Tahvonen lohduttaa.
Tukipolitiikka jälkijunassa
Pohjoissuomalaiselle maidontuottajalle ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kohentuvat tuotanto-olosuhteet ovat tervetullut uutinen. Ilmaston lämpenemistä suorempi muutos on kuitenkin maa- ja tuottajakohtaisten kiintiöiden loppuminen kymmenen vuoden sisään.
Puolankalainen maidontuottaja Harri Peltola toivoo, että muuttuvat olosuhteet otetaan huomioon kiintiö- ja tukipolitiikassa.
"Tämän päivän investoinneilla tähdätään tuotantoon, joka on käytössä 2010 jälkeen. Tuolloin kiintiöjärjestelmä on jo lopuillaan, vaikka sitä käytetään nyt investoinnin ehtona."
Tuottajajärjestössä aktiivisesti toimiva Harri Peltola pelkää, etteivät kaikki kainuulaisviljelijät ehdi ilmaston lämpenemisen etuja pelloillaan nähdä. "Omat asenteet ovat se suurin peikko maatalouden tulevaisuudelle täällä."
Sotkamolaisen Kumpulan tilan emäntä Sinikka Tikkanen myöntää, että maitotilan arkiset ongelmat ovat enemmän mielessä kuin ilmastonmuutokseen varautuminen. Kumpulan tilalla Pohjavaaralla on 30 lypsävää ja 58 hehtaaria peltoa.
"Ei se ainakaan minulle sovi, että tästä pitäisi vielä tilaa ja eläinmäärää olennaisesti suurentaa. Kyllä minä haluan joka lehmän yksilönä hoitaa."