Suurten satojen tuottaminen näyttää tuoreen selvityksen mukaan hyödyttävän myös vesiensuojelua, koska suurissa sadoissa korjataan paljon ravinteita talteen. Ravinteiden valuma- ja huuhtoutumisriski liittyy etupäässä pieniin satoihin, arvioi tutkimuspäällikkö Juha Salopelto Suomen Rehusta.
Viime vuonna tehty selvitys perustui yli 300:n viljatilan toimittamiin viljelypäiväkirjoihin. Jos viljatilan satotaso nousee keskimääräistä suuremmaksi eli 4—5 tonniin hehtaarilta, lannoitteiden sisältämä ravinnemäärä ja sadon mukana poistuva ravinnemäärä ovat yhtä suuret. Ylimääräisiä ravinteita ei jää peltoon alttiiksi huuhtoumiselle.
Viljatutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Suomen Rehu, Pro Agria Maaseutukeskusten liitto, Kemira Grow How ja maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksessä oli mukana yli 11 500 hehtaaria vilja-alaa. Pelloilla viljeltiin ohraa, kauraa ja kevätvehnää. Ohra-alan osuus oli suurin, lähes 8 400 hehtaaria, mikä vastaa vajaata kahta prosenttia koko maan ohran viljelyalasta. Pellot sijaitsivat pääosin eteläisessä Suomessa.
Viljelytietoja toimittaneet tilat olivat noudattaneet vuodesta 1997 lähtien erityistä laatujärjestelmää, jota maa- ja metsätalousministeriö, elintarviketeollisuus ja kauppa ajavat sisään suomalaisille maatiloille. Valtion osuus laatujärjestelmän läpiviennistä on tänä vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Koulutukseen oli viime vuoden loppuun mennessä osallistunut kaikkiaan 12 500 maatilaa.
Kilolla typpeä 42 kiloa viljaa
Salopellon mielestä viljatutkimus osoittaa, että samalla pellolla voidaan tuottaa sekä laadultaan että määrältään hyvä sato niin, ettei viljely kuormita vesistöjä rehevöittävillä ravinteilla. Viljelijöiden saamat viljatulot kasvavat muun muassa lannoitekulujen karsimisen myötä.
Laatujärjestelmä edellyttää muun muassa tilan ravinnevirran laskemista eli lannoitus on mitoitteva mahdollisimman tarkkaan viljakasvin mukaan.
Suopellon mukaan laatujärjestelmässä mukana oleva tila pystyy yhdellä typpikilolla tuottamaan 42 kiloa viljaa, kun tulos viljanviljelyssä keskimäärin on 35 kiloa. Lannoitekustannuksen tila saa puristettua 23 euroon myytyä viljatonnia kohti, kun viljatilan lannoitekulut ovat keskimäärin on 28 euroa tonnilta.
Suurten satojen tuottaminen vaatii myös torjunta-aineiden käyttöä. Viime kesänä kasvitaudit vaivasivat viljakasvustoja, ja Salopellon mukaan tutkimuspelloilla tehty torjunta lisäsi satoa ja paransi sen laatua. Myös torjunta-ainejäämiä etsittiin. Viljasta ei Suopellon mukaan löydetty nykyisiä määritysrajoja ylittäviä torjunta-ainejäämiä.