Kokoomuksen kansanedustaja Jari Vilén vaatii rauhanturvalain muuttamista, jotta Suomi pystyisi lähettämään joukkoja EU:n kriisinhallintaoperaatioihin.
"Rauhanturvalain muuttaminen on välttämätöntä. Se olisi huono vaihtoehto, että pitäisi säätää erillislainsäädäntö yksittäistapauksissa", Vilén sanoi maanantaina Oulun sotilasläänin esikunnassa Hiukkavaarassa pidetyssä turvallisuuspolitiikan seminaarissa.
Vilénin lisäksi Oulun kadettipiirin järjestämässä seminaarissa alustivat kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Lapin ilmatorjuntarykmentin komentaja, maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tuleva johtaja Juha Pyykönen.
Vilénin mielestä Aulis Ranta-Muotion johtama turvallisuusympäristön muutoksia selvittänyt työryhmä joutui vesittämään yhteisen kantansa rauhanturvalain muutoksen esittämisestä. Tätä hän piti valitettavana.
"Yhden puolueen yhden edustajan vuoksi", Vilén sanoi ja viittasi vasemmistoliiton kansanedustajan Outi Ojalan vastustukseen, minkä vuoksi raporttiin kirjattiin vain suositus, että Suomen osallistumista kriisinhallintaan tulee selvittää.
Myös Jaakonsaari pitää rauhanturvalain muutosta tarpeellisena. "Se on vaivalloista, jos jokaisesta operaatiosta tehdään erikseen laki. Tärkeintä on, että kaikista operaatioista päättää eduskunta", Jaakonsaari sanoi.
Hänen mielestään samaan kantaan päätyi myös Ranta-Muotion työryhmä. Jaakonsaaren mukaan asiaa tullaan linjaamaan hallituksen puolustuspoliittisessa selonteossa. "Se on ensi syksyn asia."
Madrid vauhditti muutosta
Vilén totesi turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuneen niin nopeasti, että hallituksen arviot tärkeitten päätösten aikataulutuksesta ovat menneet mönkään.
Madridin pommi-iskut ovat vaikuttaneet siten, että EU:n valtionpäämiehet ovat jo nyt ottaneet käyttöön keskinäisen solidaarisuuden lausekkeen.
"Suomi on jo nyt sitoutunut antamaan apua, jos esimerkiksi Kreikka sitä pyytää", Vilén totesi. Hänen mielestään Suomella on auttamiseen myös moraalinen velvollisuus.
Vilénin mukaan Suomen on päätettävä kriisinhallintajoukoista tämän vuoden loppuun mennessä. Hän ei osannut arvioida, annetaanko jokaiselle EU:n jäsenvaltiolle mahdollisuus osallistua, mutta piti sitä todennäköisimpänä. Vilén arveli, että EU:n kriisinhallintajoukot tulevat toimimaan tulevaisuudassa esimerkiksi Afrikassa.
Jokainen seminaarin alustaja totesi turvallisuusympäristön muuttuneen nopeasti. "Mikään ei indigoi vauhdin hiljenemistä", arvioi everstiluutnantti Juha Pyykönen, mutta muistutti kuulijoita, että yli 90 prosenttia Suomen puolustusvoimain voimavaroista käytetään edelleen oman alueen puolustamiseen. Näin siitäkin huolimatta, että julkisuuden perusteella voisi suhteiden olevan päin vastoin.
Monenkeskinen Nato
Jaakonsaari oli samaa mieltä oman alueen puolustamisen tärkeydestä, mutta kysyi kuinka se tehdään parhaiten muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Yksi vastaus on monenkeskinen ja sopimuksiin perustuva yhteistyö, jota Natokin Jaakonsaaren mukaan edustaa.
"Sitä ei ymmärretä Suomessa. Keskustelua käydään kylmän sodan käsitteillä", Jaakonsaari sanoi ja muistutti, että vain murto-osa Euroopan maista on Naton ulkopuolella.
"On erittäin tärkeää, että Nato-jäsenyys on todellinen vaihtoehto. Jäsenyys edellyttää perusteellisia selvityksiä ja laajaa kansan tukea."