Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Vilén (kok.) ei ole erityisen huolissaan suomalaisten tietotasosta mitä tulee EU:n perustuslakiin. Hän epäilee, että suomalaiset tyypillisen tapaansa vähättelevät tietämystään.
Ihan tuulesta temmattu Vilénin päätelmä ei ole. Viimeisimmän eurobarometrin mukaan konkreettisissa kysymyksissä suomalaisten tiedot perustuslaista olivat tanskalaisten ja slovenialaisten ohella EU:n parhaat kaikkien 25 jäsenmaan joukosta.
Parantamisen varaa silti on, sillä kolmannes suomalaisista ei ole kuullut edes puhuttavan perustuslaista. Noin puolet kyselyyn vastanneista sanoi tietävänsä asiasta vain vähän. Vain kymmenesosalle suomalaisista perustuslaki on tuttu juttu.
"Mitenkään katastrofaalinen kansalaistemme EU-tietämyksen taso ei siis ole, vaikka on toki selvää, että sitä tulisi yhä meilläkin lisätä", Vilén sanoo.
Parhaaksi keinoksi kansalaisten tietämyksen parantamiseksi hän näkee sen, että kaikki yhteiskunnalliset toimijat poliitikoista kansalaisjärjestöaktiiveihin ja median edustajiin nostavat ajankohtaisia asioita järjestelmällisesti esiin ja ottavat aktiivisesti kantaa niihin.
"Pidän erityisesti erilaisten kansalaisjärjestöjen vastuuta ja roolia merkittävänä." Vilén mainostaa, että hän toimii itse puheenjohtajana Eurooppalaisessa Suomessa, jonka järjestötyöhön kuuluu keskeisenä osana kiertäminen kansan parissa ja ajantasaisen ja objektiivisen tiedon levittäminen EU:sta.
Viidakosta selville
vesille
Olennaisin hyöty uudesta perustuslaista kansalaisille on Vilénin mielestä lyhykäisyydessään se, että sen myötä unionin toimintaa saataisiin selkeytettyä ja päätöksentekoa tehostettua.
"Unionin sekava perussopimusviidakko karsitaan siinä yhdeksi ytimekkääksi ja jokaiselle meille ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Myös toimivaltakysymykset eli se milloin asiasta päättää EU, milloin jäsenvaltiot ja milloin asioista päätetään yhdessä, määritetään uudessa sopimuksessa kattavasti ja selvästi", Vilén selvittää.
Yhtenä hyvin konkreettisena nimenomaan suomalaisten saavutuksensa Vilén pitää myös sitä, että uuden perustuslain myötä unionin läpinäkyvyys ja avoimuus lisääntyvät ja hyvä hallinto tulee unionin toiminnan keskeiseksi arvoksi.
Espanja ehätti ensimmäisenä äänestämään perustuslaista. Vaikka äänestysaktiivisuus ei ollut kehuttava, oli tulos hyvin selvä: espanjalaiset sanoivat kyllä uudelle perustuslaille.
Mutta kaikkialla Euroopassa ei suhtauduta EU:hun yhtä myötämielisesti kuin Espanjassa. Kansalaiset äänestävät EU-kriittisessä Ranskassa touko-kesäkuussa. Samoihin aikoihin selviää myös Hollannin tulos.
Kansanäänestys on käytössä tämän hetken tietojen mukaan noin kymmenessä jäsenvaltiossa. 15 jäsenmaassa kansa päättää edustajiensa välityksellä miten he suhtautuvat perustuslakiin. Suomessa eduskunta käsittelee sopimusta syksyllä.
Kansanäänestys ei suuren valiokunnan puheenjohtajalle ole koskaan maistunut.
"Keskustelua perustuslain sisällöstä voidaan herättää ja käydä muutenkin, ja kansalaisethan ovat valinneet omat edustajansa eduskuntaan päättämään juuri mm. myös tämäntapaisten haastavien ja laajaa perehtymistä vaativien kansainvälisten sopimusten hyväksymisestä."
Mitä jos perustuslakia ei sittenkään saada voimaan?
Vilénin mielestä suomalaisten erityisenä intressinä on alkaa varautua myös siihen mahdollisuuteen, että perustuslaki ei tule ainakaan suoralta kädeltä hyväksytyksi kaikissa niissä maissa, joissa siitä järjestetään kansanäänestys.
Hän muistuttaa, että Suomi on puheenjohtajamaa, kun perustuslain pitäisi astua voimaan. "Vuoden 2006 loppupuolella ratkeaa, tuleeko unionin uusi perustuslaillinen sopimus voimaan sovitussa aikataulussa vai ei."
Suomi ei halua
näyttää ovea
Suurimpia kysymysmerkkejä onkin se, miten EU:ssa meneteltäisiin, jos suurista jäsenmaista britit tai ranskalaiset sanovat kansanäänestyksessään ei.
"Suomi tuskin haluaisi osoittaa yhdellekään jäsenvaltiolle ovea, joten silloin meidän täytyisi voida osoittaa keinoja pitää perustuslain hylkääjätkin unionissa", Vilén toteaa.
Vaihtoehtona olisivat Vilénin mielestä tässä tapauksessa neuvottelujen avaaminen uudelleen ja tämä jälkeen uusi kansanäänestyskierros ainakin sopimuksen hylänneissä maissa, tai sitten tarjous jäsenyyden muuttamisesta toisenlaiseksi, esimerkiksi tiiviimmän yhteistyön malliksi ilman sitoutumista kaikkeen unionin toimintaan.
Eurooppa-tiedotus järjestää EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta yleisölle yhteensä 22 keskustelutilaisuuden sarjan. Ensimmäisen keskustelutilaisuus on jo pidetty viikko sitten Helsingissä. Oulussa tilaisuus järjestetään 28. päivä helmikuuta ja Kajaanissa 14. maaliskuuta.