Euroopan unionin perustuslakia valmistelleen konventin jäsenen, kansanedustaja Jari Vilénin (kok.) mukaan Nato-jäsenyyden antama lisäarvo Suomen turvallisuudelle on pienempi kuin EU:ssa syntyvä uusi puolustusyhteistyö.
Vilén tyrmää puolustusvoimain komentajan Juhani Kaskealan arvion, että EU:n turvatakuut edellyttävät Naton jäsenyyttä. "Hallituksen välisessä konferensissa ei voi syntyä ratkaisua, joka velvoittaisi Suomea tai jotain muuta liittoutumatonta maata liittymään Natoon."
Vilén uskoo, että unionissa edetään rakenneyhteistyössä ja mahdollisesti myös yhteisessä puolustuksessa. Hän arvioi, että puolustusyhteistyössä saatetaan ottaa lyhempiä askeleita eteenpäin kuin Suomessa toivotaan tai pelätään.
"Vaarana on kuitenkin, että EU:n ydinmaat, kuten Saksa, Ranska ja Belgia, etenevät puolustuksessa unionin rakenteiden ulkopuolella."
"Suomen mukanaolo syntyvissä EU:n puolustusrakenteissa on välttämätöntä, että pystymme säilyttämään oman vaikutusvaltamme Euroopassa. Se myös vastaa parhaiten globaaleihin turvallisuusuhkiin, joita on olemassa."
Vilénin mukaan Suomi ei voi lykätä omia puolustusratkaisuja vuoteen 2006 kuten pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on väläyttänyt.
EU:sta ei tule
sotilasliittoa
Suomen linjasta ei voi olla Vilénin mukaan pitkään epätietoisuutta. "Suomen on tehtävä omat ratkaisunsa puolustusyhteistyöstä hyvin lähellä hallituksen välisen konferenssin päättymistä. Luonteva ajankohta tulee turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä viimeistään ensi vuoden syksyllä."
"Kaikki muut jäsenmaat tulevat tekemään ratkaisunsa suhtautumisesta turvallisuusyhteistyöhön joko hvk:n aikana tai heti sen jälkeen. Suomesta ei voi tulla marginaalivaltiota, joka lykkää ratkaisuja."
Vilénin mukaan Suomi joutuu luopumaan liittoutumattomuudesta, jos menemme mukaan EU:n sekä rakenneyhteistyöhön että yhteiseen puolustukseen.
"Suomi ei voi kutsua itseään liittoutumattomaksi maaksi, jos meillä on turvatakuut, mutta se ei tarkoita, että Suomesta tulisi sotilasliiton jäsen. EU:sta ei tule sotilasliittoa, vaikka sen turvallisuuspoliittinen siipi vahvistuu."
"Jos Suomi on vain rakenneyhteistyössä, nykyisen määritelmän mukaan Suomi on liittoutumaton", Vilén tarkentaa.
Nato-kysymys voidaan irrottaa EU:n ratkaisuista.
"Suomella ei ole sellaista turvallisuuspoliittista tarvetta, mikä merkitsisi liittymistä Natoon. Nato-jäsenyyttä voidaan tarkastella pitemmällä tähtäimellä."
"Meidän ympäristössämme ei ole uhkia, joihin tarvittaisiin Natoa. EU voi vastaa globaaleihin uhkiin paremmin tulevaisuudessa kuin Nato. Kansalaisten tuki on myös selvästi olemassa EU:n puolustusratkaisuille, muttei Nato-jäsenyydelle."
Italialaiset jyräävät
hvk:ssa
Vilénin mukaan hallitus on antanut liian ruusuisen kuvan Rooman käydystä ensimmäisestä perustuslakineuvottelusta. Ensimmäisen istunnon ainoa konkreettinen ratkaisu oli, ettei lainsäädäntöneuvostoa tarvita.
"Tässä vaiheessa ei ole mitään syytä huoahtaa helpotuksesta, että Suomen vaatimus aidoista neuvotteluista olisi täyttynyt."
Vilénin mukaan Italia ei ole luopunut tavoitteesta, että hvk:ssa tehdään vain vähäisiä tarkistuksia ja prosessi etenee nopealla aikataululla. "Italialaiset ovat päämäärätietoisia neuvottelijoita", ex-ulkomaankauppaministeri muistelee.
Runsaasti
tulkinnanvaraa
Vilén ennustaa, että Suomen hvk:n kokousraporteissa tulee toistumaan yksi ja sama virke: "kokouksen päätyttyä jäi hiukan epäselväksi, mistä oikein päätettiin". Hän arvelee, että 25 maan kesken käydyistä neuvotteluista jää runsaasti tulkinnanvaraa.
Italia ei suostunut vielä perustamaan työryhmä, jotka pohjustaisivat ministeri- ja valtionpäämiestason neuvotteluja. Roomassa sovittiin vain teknisen juristiryhmän perustamisesta.
Ristiriitaisia EU-viestejä
sinkoilee maailmalle
Hallituksen ristiriitaiset viestit voivat Vilénin mielestä vaarantaa Suomen neuvottelumahdollisuudet. "Suomen on ratkaistava, että jatkammeko Lipposten hallitusten EU- linjoilla", Vilén penää.
Hän määrittelee pääministeri Vanhasen linjan "á l´carteksi" eli Suomi noukkii Euroopan listalta vain herkkupaloja. "Vanhanen haluaa valita vain ne ytimet, jotka hän katsoo Suomelle sopivan. Vanhanen ei ole valmis sitoutumaan ytimissä vaikuttamiseen."
Vilén muistuttaa, että Suomen asennoitumisesta puolustusyhteistyöhön vallitsee Lipposen ja Vanhasen välillä suuri ero. "Lipposen kanssa olen samaa mieltä, että meidän on oltava mukana EU:n ytimissä jatkossakin."