Kunnat ovat lähteneet laiskasti liikkeelle kuntaliitosselvityksissä, vaikka niillä on jo kiire. Kesällä voimaan tullut kuntarakennelaki velvoittaa kuntia ilmoittamaan marraskuun loppuun mennessä, kenen kanssa selvitykset aiotaan tehdä. Ensi vuonna hankkeiden pitäisi olla niin pitkällä, että liitoksia päästään toteuttamaan.
Pohjois-Pohjanmaalla liitosselvityksistä on kertonut vasta reilut kymmenisen kuntaa, vaikka kunnissa menee niin huonosti, että kolmannes on hakenut harkinnanvaraisia valtionavustuksia. Kuntaliitoksia vastustavissa kunnissa selvitykset koetaan pakkopullana, sillä valmiiksi jyrkkään kantaan eivät mitkään selvitykset ja perustelut pure. Nämä kunnat aikovat vain täyttää lain velvoitteen ilman aikomustakaan liitoksiin.
Vitkuttelu on kuitenkin karhunpalvelus asukkaille, sillä kuntauudistus on edessä, oli vallassa kokoomus, keskusta tai perussuomalaiset. Jossain vaiheessa pitää tunnustaa, että tutkainta vastaan on turha potkia. Jotakin on tehtävä, sillä rahoituspohja ei yksinkertaisesti kata edes nykyisiä palveluja, vaan kunnat velkaantuvat.
Parempi olisi, että kunnat ryhtyisivät töihin eivätkä tuhlaisi aikaa hallituksen haukkumiseen. On totta, että asiat ovat vaikeita, kun vielä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus kytkeytyy kiinteästi kuntauudistukseen. Vikurointi ei tee asiasta yhtään helpompaa tai tuo lisää rahaa kunnan kassaan.
Oulu on tässäkin suhteessa edelläkävijä. Uusien kuntaliitosselvitysten yhteydessä se haluaa olla mukana kokeilussa, jossa kuntien velvoitteita karsitaan. Kokeilu on pantava aikailematta liikkeelle.
Velvoitteita on vaikea karsia, ellei valtio tosissaan höllennä otettaan ja käytä tiukkaa harkintaa kunnille sälytettävissä tehtävissä.