Polkupyörät, bussit, kuorma- ja henkilöautot täyttävät Afrikan suurimman järven Viktoriajärven matalan rannan Kisumun kaupungin liepeillä Keniassa. Puolisääreen vedessä kahlaavat nuoret miehet jynssäävät niitä minkä ehtivät.
Kapeassa lahdenpohjukassa sijaitsevassa Kisumussa näkyy selvästi Viktoriajärven pinnan jyrkkä ja nopea lasku. Vesi on jopa kaksi metriä alempana kuin vielä viitisen vuotta sitten. Silloin nämäkin töyräät olivat veden alla ja autonpesijät muualla.
Muutos uhkaa jo vakavasti Viktoriajärven vaikutusalueella elävien 33 miljoonan afrikkalaisen toimeentuloa ja arkea. Kalaa, kuljetusreittejä, kasteluvettä ja sähköä tarjoava, 15 kertaa Saimaata suurempi järvi (68 800 km2) on heille korvaamaton.
Kalastusalueet yhä kauempana
Karungun kylässä lähellä Tansanian rajaa naiset kyykistelevät aamuvarhain liukkailla uusilla rantakallioilla pyykkeineen. Heidän miestensä purjealukset ovat jo ehtineet kauas ulapalle. Varhainen herätys on toki kuulunut täkäläisten kalastajien arkeen aina, mutta nyt he joutuvat heräämään entistä aiemmin ja pääsevät palaamaan kotiin yhä myöhemmin rannikon muututtua vaarallisiksi karikoiksi. Kun matkoihin kuluu enemmän aikaa, saalis vähenee.
Täkäläisiltä kalastajilta saatiin eräät ensimmäisistä varoituksista vedenpinnan laskusta. Samanlaisia huomioita kertyi myös Ugandasta ja Tansaniasta, jotka jakavat pääosan Viktoriajärven vesialueista.
Alkuun viranomaiset ja tutkijat vähättelivät kalastajien puheita. Vasta Yhdysvaltain avaruushallinnon ja Ranskan avaruusjärjestön CNES:in yhteisen Jason 1- satelliitin ottamat kuvat vahvistivat kalastajien väitteet. Viktoriajärven vedenpinta on vain kerran, vuonna 1923, ollut nykyistä alemmalla tasolla sen jälkeen kun sitä alettiin mitata vuonna 1896.
Nopeat toimenpiteet tarpeen
Ympäristöjärjestöjen päätelmä on tyly. Veden nopea haihtuminen, saastuminen ja järveen uudelleen pesiytynyt, laajoja alueita lehtimatoksi tukkiva vesihyasintti muodostavat Viktoriajärvelle vaaran, joka on pahempi kuin koskaan. Sitä kasvattaa jatkuvasti kasvava energiantarve. Laskujokien vesivoimaloiden patoihin pysähtyy yhä suurempi vesimäärä. Jos uhkiin ja niiden syihin ei puututa, Viktoriajärvi voi kutistua nopeasti.
Moni satama on jo jäänyt puille paljaille. Ruoppaus on vaikeaa kivikkoisen pohjan takia. Muukin vesiliikenne on vaikeampaa ja vaarallisempaa, koska reiteille on noussut pahoja karikoita ja särkkiä. Kisumun kaupunki joutuu jatkuvasti asentamaan pintaan nousseita vedenottoputkiaan syvemmälle - juomavettä voidaan pumpata käyttöön alle puolet aiemmasta määrästä.
Alamittaiset kalat kelpaavat
Viktoriajärvestä on nostettu vuodessa 800 000 tonnia kalaa. Se on ranta-asukkaiden tärkein proteiininlähde ja tuottaa alueelle 500 miljoonan euron tulot vuodessa. Kalakuolemat ovat viime vuosina lisääntyneet jyrkästi. Kalojen ravinnokseen käyttämät vesikasvit kärsivät saasteista, veteen valuvat ravinteet johtavat happikatoon ja monet kutuvesinä käytetyt lahdet ovat kuivuneet. Kalakantoja ehdyttää myös kasvava ryöstökalastus. Pitkästä sodasta elpyneen Ugandan rannoille on noussut toistakymmentä kalatehdasta, jotka ottavat vastaan niin paljon alimittaistakin kalaa kuin pystyvät.