Viking Linen toimitusjohtaja Nils-Erik Englund kertoi maanantaina, että hän esitti joulukuun puolivälissä yhtiön hallitukselle pienemmän osingon jakamista kuin yhtiö lopulta päätti.
Englund perusteli kantaansa investointien asettamisella etusijalle sekä maaliskuun alussa voimaan astuneella työehtosopimuksella, joka alensi monien työntekijöiden palkkoja.
Vikingin maksamat osingot ovat herättäneet kohua, sillä samaan aikaan varustamot ovat halunneet lisätukea valtiolta. Englundin mukaan Vikingin 16,2 miljoonan euron osingot ovat kuitenkin pieniä verrattuna eräiden muiden yhtiöiden kuten Finnlinesin tai Finnairin 29,9 ja 33,8 miljoonan euron osinkoehdotuksiin.
Merenkulkualan teemapäivillä m.s. Gabriellalla puhunut Englund sanoi, että uusien alusten hankkiminen olisi toivottavaa, mutta nykyisissä oloissa uudet alukset eivät purjehdi Suomen lipun alla.
Suurimmalle osalle Vikingin henkilöstöstä tulleita palkanalennuksia hän piti välttämättömyytenä, jotta suomalaisten merimiesten palkkaus asettuisi eurooppalaiseen tasoon.
"Minun käsitykseni oli ja on vieläkin se, että pidättyväinen osingonjako olisi antanut arvoa niille, jotka olivat kokeneet menetyksiä näiden toimenpiteiden seurauksena", Englund kertoi.
"Kukaan ei saa vähätellä sitä tuskaa ja epätoivoa jota varmasti esiintyy Suomen Merimies-Unionin johdon keskuudessa, kun todetaan että valtiovalta ei tue suomalaista merenkulkijaa kuten useimmat eurooppalaiset maat tekevät", Viking Linen toimitusjohtaja sanoi.
Hän vaati Suomen kolmea alan ammattiliittoa ja kolmea varustamoyhdistystä yhdistämään voimansa, sillä vahvat vastustajat eivät ole Suomesta.
"Toiveajattelu ja tuulimyllyjä vastaan taistelu on lopetettava, sillä se repii vain alan keskinäisiä suhteita ja johtaa vain yhteen lopputulokseen eli suomalaisen merenkulun loppuun", Englund arvioi.
Teemapäivään osallistunut liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok.) sanoi, ettei hänen tehtävänään valtiovallan edustajana ole puuttua yksittäisten yritysten osingonjakoon. Terveet yritykset jakavat osinkoa, hän kuitenkin huomautti.
Sasi sanoi, että hänen tehtävänään on vaikuttaa kilpailuoloihin. Hänen mukaansa yksi keinoista olisi siirtyminen sekamiehistöjen käyttöön myös suomalaisilla aluksilla. Se turvaisi paremmin suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkoja kuin alusten siirtäminen jonkin muun maan rekisteriin.
Sekamiehistöt, joihin kuuluu työvoimakustannukseltaan halvempia ulkomaisia työntekijöitä, voisivat Sasin mukaan johtaa suomalaisten työpaikkojen lisääntymiseen. Näin on tapahtunut sekamiehistöt sallivissa Hollannissa, Tanskassa ja Britanniassa.
Liikenneministerin mukaan lisätukea ei ole odotettavissa hallitukselta varustamoille. Hän kertoi, että EU on aloittamassa meriliikenteen valtiontukien suuntaviivojen tarkistamisen, mutta suuria muutoksia nykytilanteeseen ei ole odotettavissa.
"Hyväksyn kohtuulliset tukitoimenpiteet siltä osin, kun kysymyksessä on tarve estää laivojen siirtäminen niin sanottujen mukavuuslippujen alle. Sen sijaan kilpajuoksu tuista EU-jäsenmaiden kesken ei missään suhteessa ole terve ilmiö", Sasi sanoi.
