Uusi monta sataa maksanut digikamera unohtui puutarharyhmän pöydälle. Tuli pieni kesäinen sadekuuro, oikeastaan ei ollut edes pilvistä. Siitä huolimatta kamera sanoi toimintasopimuksen irti. Vaikuttaako tutulta?
Elektroniset laitteet saattavat tunnetusti olla varsin herkkiä. Jo muutama tippa vettä tai hapokasta cola-juomaa taikka putoaminen muutaman kymmenen senttimetrin korkeudelta voi olla kohtalokasta.
"Kesäaikaan korjattaviksi tuotavien laitteiden viat johtuvat enemmän juuri putoamisista ja roskista. Tyypillisesti esimerkiksi kamera on unohtunut sadekuuron ajaksi pöydälle tai siihen on päässyt rannalla hiekkaa. Nykyisten kameroiden mekaniikka on niin pientä, että jo yksi hiekanjyvä hammasrattaiden välissä riittää jumittamaan toiminnan", Oulun Huoltotalo Oy:n vastaava Teuvo Keskitalo vahvistaa.
Liikkuvia osia sisältävissä laitteissa suurin osa vioista on mekaanisia. Aina toiminnan loppumiseen ei tarvita edes hiekanjyviä. Esimerkiksi videot imevät sisäänsä runsaasti pölyä, joka pitkällä aikavälillä muuttaa koneiston tahmeaksi. Toisaalta kumipyörät, erilaiset hihnat ja kytkimet kuluvat käytössä.
Televisioiden ja muiden valmiustilassa olevien laitteiden puolella tilanne on toinen. Vaikka töllön sammuttaisi pääkytkimestä, jää sen virtalähde toimintakuntoon. Näin ollen virtalähde on aina käytössä. Se johtaa komponenttien vanhenemiseen ja lämpölaajenemisen seurauksena huonontuviin liitoksiin.
Teuvo Keskitalo kertoo, että nykyään vika löytyy yhä useammin laitteen sijaan sen käyttäjästä. Esimerkiksi DVD-soittimen tai digiboksin lapsilukon päälle meno on saanut kuluttajan jos toisenkin kiikuttamaan laitteen huoltoon. Asia on sinänsä ymmärrettävä, sillä laitteiden ominaisuuslistat venyvät koko ajan pidemmiksi. Lisäominaisuudet tuovat valitettavasti mukanaan usein myös monimutkaisuutta.
Ei siis ihme, että huoltojen ja korjauksien lisäksi alan liikkeet tarjoavat nykyisin yhä enemmän myös palvelua. Tekniikasta mitään ymmärtämättömän voi olla viisaampi ostaa digiboksinsa valmiiksi viritettynä ja säädettynä, vaikka se hieman enemmän maksaakin.
Yhteiskuntamme on sanottu siirtyneen kohti kertakäyttöisyyttä. Teuvo Keskitalon mukaan väite pitää paikkansa myös elektroniikassa, jossa rikkoontunutta ei välitetä korjauttaa takuuajan umpeuduttua: "Ennen takuunalaisia korjauksia oli ehkä 20--30 prosenttia, nyt vähintään puolet."
Osaselitys muutokselle löytyy pidentyneistä takuuajoista. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Keskitalo sanoo, etteivät valmistajatkaan ole enää kiinnostuneita tuotteidensa elinkaaren jatkamisesta takuun umpeuduttua. Käytännössä se näkyy niin, että joillakin tuottajilla varaosien hinnat pomppaavat pilviin takuiden rauettua.
"Lisäksi ihmisillä tuntuu lisääntyneen sellainen käsitys, ettei mitään kannata korjata. Se on tietysti sääli, sillä esimerkiksi tavallisen kuvaputki-TV:n korjaaminen maksaa tyypillisesti 60--100 euroa. Useimmiten korjauksella saa lisäksi vanhasta pidempi-ikäisen kuin halvan uuden ostamalla", Keskitalo kertoo.
Korjaaminen kannattaa toki myös ympäristön näkökulmasta: sähköromua syntyy nykyään melkoisesti. Kolmas peruste korjaamiselle on se, että tutun ja luultavasti tykätyn laitteen saa uudelleen käyttöönsä sen sijaan että joutuisi opettelemaan uuden kommervenkit.
Teuvo Keskitalo sanoo, että korjausta kannattaa tiedustella, jos laitteen hankintahinta ylittää sata euroa.
Silloin tällöin kuulee väitteitä, että jokin vehje olisi varsinainen vikamagneetti. Onko näin?
"Tällaisia epidemioita on harvoin. Silloin yleensä tehdaskin ottaa osaa korjauksiin", Teuvo Keskitalo hoksauttaa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että laitteiden odotettavissa oleva elinikä on koko ajan lyhentynyt.
"Kyllä markkinatalous näkyy elektroniikassakin. Pitää saada nopeasti ja mahdollisimman paljon uusia tuotteita ulos. Ennen myyntiä tehtävä tuotetestaus ei ole yhtä perusteellista kuin aikaisemmin", Keskitalo sanoo.