Suomen viittomakielinen vähemmistö yritettiin sulauttaa pakolla valtaväestöön 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Keinoina käytettiin muun muassa kuurojen avioliittokieltoa ja pakkosterilisaatiota sekä viittomakielen käytön kieltoa koulussa.
Viittomakieltä käyttävien kuurojen elinoloista on valmistunut tutkimus, joka julkistetaan Helsingissä perjantaina.
Tutkimuksen mukaan viittomakielisen yhteisön olomassaolo oli vaakalaudalla 1900-luvun alkupuolella. Rotuhygieniaa suosivien aatevirtausten elähdyttämänä yritettiin lainsäädännöllä estää kuurojen lasten syntyminen.
Synnynnäisesti kuurojen väliset avioliitot kiellettiin lailla 1929. Laki kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1969. Kuuroja naisia myös pakkosterilisoitiin. Koulut tukivat pakkosulauttamista kieltämällä viittomakielen käytön opetuksessa.
Toisen maailmansodan jälkeen viittomakielisten olot paranivat vähitellen. Viittomakielen asema turvattiin perustuslailla vasta vuonna 1995.