Asuntolainojen viitekorkona yleisimmin käytetty 12 kuukauden euribor on ollut selvässä nousussa syyskuun lopulta alkaen.
Nousu on yllättävän ripeää varsinkin kevään tilanteeseen suhteutettuna. Eurooppalaisten ekonomistien yleinen kevätveikkaus nimittäin kuului, että Euroopan Keskuspankki EKP laittaa vauhtia euroalueen vaivaiseen talouskasvuun ohjauskorkoa laskemalla.
Ennusteet menivät pieleen, vaikka juhannukseen asti viitekorotkin kulkivat laskun odotuksessa vahvaa alamäkeä.
"Heinäkuun alussa tapahtui käänne ja elokuussa laskuodotukset olivat hävinneet", myöntää Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
Korkokäyrä kertoo nyt samaa, mitä korkojen käyttäytymistä seuraavat tahot: EKP kiristää lähikuukausina rahapolitiikkaa nostamalla ohjauskorkoa.
Heleniuksen mukaan nostoarviota ovat tukeneet sekä maailman talouskasvun elpymisen merkit että Euroopan tulevaa talouskehitystä ennakoivat odotettua paremmat luvut.
"Mikäli mitään dramaattista ei tapahdu talouskasvulle, niin se mahdollistaa EKP:n koronnoston ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä", Helenius näkee.
Helenius uskoo, että vuoden euribor nousee ensi vuoden loppua kohti mentäessä ehkä lähemmäs kolmeen prosenttiin, sillä talouden ja korkojen nousukausi voi jäädä sittenkin hyvin lyhyeksi.
"Jos EKP nostaa ohjauskorkoa meidän ennusteiden mukaan 2:sta 2,5 prosenttiin, ja markkinat tulkitsevat tilanteen oikein eli eivät usko EKP:n käynnistävän Fedin kaltaista koronnostosykliä, niin vuoden euribor olisi ensi vuonna pari korkopistettä ohjauskorkoa korkeampi eli 2,7-2,8 prosenttia", ennakoi Helenius.
Laskevatko
asuntojen hinnat?
Handelsbankenin Tiina Helenius ei usko vielä euriborien puolen prosenttiyksikön suuruisen nousun heijastuvan asuntojen hintoihin.
"Asuntojen hinnat laskivat edellisen kerran vuonna 2000, jolloin asuntojen hinnat putosivat kolmen neljänneksen aikana lähes 4 prosentin verran. Neliöhintojen pudotusta edelsi rahapolitiikan kiristyminen, sillä ohjauskorko nousi tuolloin 2,5:stä 4,75 een. Tämähän on paljon kovempi koron nousu kuin mitä me ennustetaan", Helenius perustelee vakaan hintakehityksen ennustettaan.
Toimitusjohtaja Matti Inha Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä ennakoi Heleniuksen tavoin vuoden euriborin lähestyvän ensi vuoden loppua kohti kolmen prosentin rajaa. Sen sijaan asuntojen hintojen laskun suhteen Inha on Heleniusta pessimistisempi.
"Asuntomarkkinoilla on riskejä ja näköpiirissä on, että asuntomarkkinoiden kova veto hiipuisi. Korot nousevat ja pitkän nousukehityksen takia asuntojen hinnat ovat jo kalliita. Lisäksi lähes kaikki kynnelle kykenevät ovat jo tulleet asuntomarkkinoille, joten sitäkin kautta tulee luonnollista tasaantumista.
Inhan mukaan pidentyneiden laina-aikojen takia kaikki mahdolliset joustokeinotkin alkavat olla jo käytössä, joten kovin suuria muutoksia nykyisiin olosuhteisiin asuntovelalliset eivät kestä.
"Kun asunnot ovat kalliita, niin erityisesti nuoret perheet ovat joutuneet ja joutuvat edelleenkin ottamaan varsin suuria lainoja. Riski ei tule pelkästään korkojen noususta, vaan se on voinut iskeä sitäkin kautta, että on muutettu vähän kauemmaksi ja laskettu eläminen auton tai kahdenkin varaan. Eikä nyt ole enää varaa ajaa niillä autoilla, kun bensa on niin kallista", Matti Inha sanoo.