Venäjällä Donin Rostovissa pidetään touko-kesäkuun vaihteessa EU:n ja Venäjän huippukokous, jonka pääaihe ovat viisumit.
Ennakkotietojen mukaan Venäjä vaatii kokouksessa selvää aikataulua viisumivapauden toteutukselle.
Viisumiton liikkuminen on ollut Venäjän ja EU:n yhteinen tavoite jo vuodesta 2003. Suomelle kyseessä on iso asia monestakin syystä. Täällä on esimerkiksi mietittävä, aiheutuisiko nykyisen käytännön purkamisesta meille jonkinlaisia turvallisuusriskejä.
Kysymys on tärkeä siksikin, että Suomi on myöntänyt venäläisille Schengen-viisumeita enemmän kuin mikään muu maa. Viime vuonna yli 700 000 venäläistä sai Suomelta viisumin, jonka avulla voi matkustaa useimmissa Euroopan maissa.
Suomen näkemyksenä EU:ssa on ollut, että viisumivapauteen tulee päästä. Näkemys on oikea. Venäläisten räjähdysmäisesti kasvanut matkustus Suomeen on ollut kiistattoman myönteinen asia. Takavuosien pelottelut venäläisen rikollisuuden vyörystä olivat perusteettomia.
Merkityksetöntä ei ole sekään, että venäläisillä on tuliaisten ohella Suomesta muutakin vietävää. Itua on esimerkiksi siinä eräältä suomalaisdiplomaatilta kuullussa arviossa, että mitä enemmän venäläiset tutustuvat länsinaapureihinsa, sitä enemmän Venäjällä syntyy painetta uudistaa oman maataan.
Viisumiton matkustus olisi suomalaistenkin kannalta melkoinen käytännön helpotus. Nykykäytäntö tekee Venäjälle matkustamisen kankeaksi niin turisteille kuin työnsä puolestakin itään matkustaville.
Viisumittomuuteen ei silti pidä siirtyä ilman vissejä ehtoja. Niitä pitää asettaa nimenomaan Venäjälle. Esimerkiksi passien myöntö pitää maassa saada hyväksyttäville raiteille. Yhdellä henkilöllä voi maassa tätä nykyä olla pino "laillisia" passeja.
Samoin ongelmiin kuuluu rajojen vuoto ja laiton maahantulo kolmansista maista Venäjälle. Viisumittoman matkustamisen kaudella epäkohta voisi nykyistä laajempana heijastua Suomen rajoille asti.
Vaakakuppeihin pitää lopulta asettaa kaikki edut ja haitat. Jos Venäjä pystyy karsimaan omia kyseenalaisia käytäntöjään, vaaka kallistuu viisumien poiston puolelle.
Ehdottomana ehtona viisumipakon poistolle EU:n on kuitenkin syytä pitää vastavuoroisuutta liikkumisen helpottamisessa. Jos viisumit lähtevät, tilalle ei Venäjällä saa tulla muita byrokraattisia jarruja, joiden luontiin maassa riittää perinteitä.
Esimeriksi kesällä 2007 voimaan tulleen Venäjän ja EU:n viisumihelpotussopimuksen jälkeen Venäjä on omin päätöksin vaikeuttanut liikemiesten toimintaedellytyksiä. Byrokraattiset, sekä matkailijoita että yritysten edustajia koskevat rekisteröintimenettelyt ovat kirkkaassa ristiriidassa vapaamman liikkumisen kanssa. Suomeen tulevilta venäläisturisteiltahan vastaavia kiemuroita ei edellytetä.
Kun epäkohdat saadaan puhdistetuiksi pöydältä, viisumivapauteen voidaan edetä. Historia osoittaa, että vapaa liikkuminen tuo mukanaan paljon enemmän myönteisiä kuin kielteisiä seurauksia.