Ulkoministeri Alexander Stubb viritti hyödyllisen keskustelun Venäjän viisumivapaudesta. Sen soisi alkavan mahdollisimman pian. Asia on eniten kiinni Venäjästä itsestään.
Ulkoministeri Alexander Stubb kuulosti presidentti Urho Kekkoselta kyseenalaistaessaan Suomen nihkeän suhtautumisen Venäjän viisumivapauteen. Kekkosen viisauden mukaanhan "turvallisuus ei ole aidan panemista, vaan oven avaamista". Presidentti tosin puhui Euroopan turvallisuudesta, ei Venäjän viisumeista. Ulkoministerin mukaan Suomen linja on viisumikysymyksessä ollut liian konservatiivinen. "Ainoastaan rajoja madaltamalla ja vapaata liikkumista edistämällä saadaan poistettua ennakkoluuloja", hän linjasi.
Stubbia on tulkittu niin, että hän ajaisi nimenomaan Suomen ja Venäjän välistä viisumivapautta. Tarkasti ottaen hän kuitenkin puhui EU:n ja Venäjän viisumittomuudesta, jota Suomi on perustellusti jarruttanut. Viisumipakko on nyt voimassa Venäjän ja koko EU:n välillä, mutta osa unionimaista on ajanut sen nopeaa poistoa. Näin teki vastikään Italian pääministeri Silvio Berlusconi.
Stubbin mukaan vapaakauppa ja viisumivapaus EU:n kanssa edistäisivät demokratian kehitystä Venäjällä. Tämä on loogista, joskin myös toivorikasta ajattelua. Kuten EU:ssa on nähty, vapaa liikkuminen lisää yleensä keskinäistä ymmärtämystä, siirtää vaikutteita, sitoo kansoja toisiinsa ja vahvistaa sitä kautta rauhantilaa.
Jotain asiassa on toki saatu aikaankin, sillä EU ja Venäjä sopivat viime vuonna viisumikäytäntöjen helpotuksista. Stubbin kannanoton ajankohtaisuutta lisää se, että viisumikäytäntö nousee esiin, jos ja kun EU:n ja Venäjä aloittavat ensi kuussa neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta.
Viisumittomuus EU:n ja Venäjän välillä on tavoite, johon pitää pyrkiä. Tarkan arvioinnin paikka on kuitenkin se, milloin uuteen käytäntöön voidaan siirtyä. Suomen pitää punnita asia avoimesti omalta kannaltaan ja edellyttää erityisesti sitä, että myös Venäjä on kypsä viisumien poistoon.
Ainakaan vielä näin ei ole. Venäjän rajat entisiin neuvostotasavaltoihin vuotavat yhä, rikostentorjunta ei ole riittävällä tasolla, ja vakavia heikkouksia on myös matkustusasiakirjoissa: samalla henkilöllä voi Venäjällä olla yhä laillisesti useita passeja eri henkilöllisyyksillä. Venäjän pitää ennen viisumivapautta hoitaa tämänkaltaiset asiat kuntoon. Esimerkiksi rikollisten pääsyä EU:hun ei pidä helpottaa.
Ennen viisumien poistoa pitää myös saada takuut täydestä vastavuoroisuudesta. Jos Venäjän kansalaiset päästetään EU:hun pelkän passintarkastuksen kautta, sujuvan rajanylityksen pitää koskea myös Venäjälle meneviä EU-kansalaisia. Nyt Venäjän rajoilla on leegio viranomaisia, jotka kukin peräävät oman alansa papereita ja maksuja, joista monien ainoa peruste on kerätä rahaa.
Suomeen tulee tänä vuonna Venäjältä viisumeilla jopa 600 000 vierailijaa. Noin prosentti viisumihakemuksista hylätään, koska hakijaa ei haluta päästää Schengen-alueelle. Tämän joukon tuloa EU-alueelle pitäisi siis vastedes valvoa Suomen rajoilla passintarkastuksen yhteydessä. Se ei ole pieni haaste.
Viisumittomuus ja kertarysäyksellä vilkastuva matkailu toisivat Suomen rajoille valtavan lisäpaineen. Se ei kuitenkaan riitä syyksi torjua viisumivapaus. Päin vastoin kannattaa muistaa, millaista hyötyä kaupasta ja matkailusta on Suomelle. Kunhan Venäjä hoitaa oman puolensa asiat kuntoon, viisumivapauteen pitää mennä EU:ssa. Se on Suomenkin edun mukaista.