Euroopan unionin ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta on neuvoteltu sitkeästi jo vuosia. Se voi toteutua optimistisimmissa arvioissa aikaisintaan 2018.
Viisumivapauteen on Suomessa suhtauduttu perinteisesti pidättyvästi, ja siinä on nähty enemmänkin varjopuolia. Viime viikolla julkistettu tutkimus osoitti kuitenkin, että vapaudella olisi hyvätkin puolensa.
Tutkimuksessa, joka tosin saattoi olla ylioptimistinen, arvioidaan, että viisumivapaus toisi Suomeen kaupan ja matkailun alalle 12 000 uutta työpaikkaa. Viisumivapauden myötä venäläismatkailijat jättäisivät Suomeen jopa kolme miljardia euroa.
Venäläisturistien suurtulva aiheuttaisi Suomessa eittämättä ongelmia, mutta niitä ei voi pitää ratkaisemattomina.
Viisumivapautta pitää harkita viileästi arvioimalla siitä koituvia etuja ja haittoja.
Pikkurikollisuuden ja liikennerikosten vaaraa ei pidä dramatisoida. Isompien rikollisten maahanpääsyn estämiseen on varmasti keinoja.
Viisumivapauden onnistuminen on kiinni eniten Venäjästä. Ennen rajan avaamista täytyy olla varmuus venäläisten matkustusasiakirjojen, käytännössä passien, turvallisuudesta. Näin ei voi olla niin kauan kuin Venäjällä voi saada aidon, mutta samalla väärennetyn passin.
Kasvavat matkailijavirrat edellyttäisivät lisäsatsauksia raja-asemille, ja tiestöä pitäisi kohentaa. Viisumipakko panee nyt viisumin menetyksen pelossa venäläisiä varomaan liikennerikkomuksia. Viisumivapaus tarvitsisi tuekseen laajaa asennekasvatusta.
Viisumittomuudella olisi suuri merkitys itärajan tuntumassa. Kasvavat tulijavirrat toisivat varmasti lisää hyvinvointia muuallekin Suomeen, myös Oulun seudulle.