Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov patistaa Suomen ja Venäjän hallituksia neuvotteluihin Venäjän uusien viisumimääräysten lähialue- ja kansalaisjärjestöyhteistyölle aiheutuvista uhkista.
Katanandov kokee suomalaisten viisumin saannin vaikeuttamisen ikäväksi piikiksi maiden välisissä suhteissa.
Erityisen huolissaan hän on hyvin kehittyneen ja molemmin puolin rajaa huolella vaalitun lähialueyhteistyön puolesta.
"Myös kaupalliset suhteet kärsivät siitä. On turha puhua mistään investointisuojasta, jos maahan on ylipäätään vaikea päästä", Sergei Katanandov sanoo.
Hän uskoo kuitenkin järjen pikaiseen voittoon. Asiasta on jo keskusteltu Venäjän ulkoministeriön johdossa.
Schengenin seurausta?
Samalla hän antaa ymmärtää että myös Suomen viisumin saanti kiristyi venäläisille Suomen liityttyä Schengen-sopimukseen. Venäläisten on hyvin vaikea saada pitempiaikaisia monikertaviisumeita Suomeen. Lisäksi ne ovat hyvin kalliita.
Helsingissä Petroskoin tulevan kesän 300-vuotisjuhlia markkinoimassa käyneen Katanandovin mielestä Suomen ja Karjalan tasavallan väliset hyvät suhteet eivät kaipaa turhia ja keinotekoisia esteitä.
Katanandov sanoo toivovansa, että raja voitaisiin tulevaisuudessa ylittää molempiin suuntiin ilman viisumimuodollisuuksia. Samaa käytäntöä Venäjän ja Euroopan unionin välille on esittänyt jo aiemmin presidentti Vladimir Putin.
Sopimus auki
Paljon puhuttu investointisuojasopimus Suomen ja Venäjän välillä ei ole Sergei Katanandovin mielestä valmis allekirjoitettavaksi vielä lähitulevaisuudessa. Sen ei pitäisi olla hänen mielestään kuitenkaan este suomalaisinvestoinneille Karjalaan ja Venäjälle.
"Sopimuksesta on tehty sitä itseään suurempi asia. Venäjä on tänä päivänä olennaisesti vakaampi ja ennustettavampi kuin vielä kolme-neljä vuotta sitten. Tämä koskee myös yritys- ja verolainsäädäntöä", Katanandov sanoo.
Samalla hän rauhoittelee suomalaista metsäteollisuutta pelkäämästä suotta Venäjän valmisteilla olevaa uutta metsälakia ja siihen liittyviä määräyksiä. Pikemminkin laki voi hänen mielestään antaa uusia etuja ja mahdollisuuksia.
"Sillä ei ole tarkoitus vaikeuttaa suomalaisen metsäteollisuuden toimintaa Karjalassa eikä muuallakaan Venäjällä", Katanandov sanoo.
Tukee investointeja
Venäjän duuman parhaillaan valmistelemaan metsälakiin on tarkoitus sisällyttää myös metsien pitkäaikainen vuokraoikeus - myös ulkomaalaisille yrityksille.
"Lain tavoitteena on lisätä venäläisen puun jalostamista Venäjällä. Sitä voivat tehdä myös suomalaisyritykset. Me haluamme investointeja metsäteollisuuteen", Katanandov sanoo.
Katanovin mielestä Stora Enson sahainvestointi Impilahteen lähelle Sortavalaa on hyvä alku. Saha valmistuu ensi elokuussa ja tuottaa sahatavaraa arviolta 100000 kuutiometriä vuodessa.
"Me toivomme, että tämä ensimmäinen vaihe tuottaa myös jatkoa. Se riippuu tietenkin myös meistä. Meidän on taattava se, että raaka-ainetta riittää", Katanandov sanoo.
Myös raakapuun vientitullimaksujen mahdollisista korotuksista on Katanandovin mielestä annettu harhaanjohtavaa tietoa.
"Sahatavara ja pyöreä puu myydään jatkossakin markkinahinnoin", hän sanoo.
Uusien tullimaksujen on määrä astua voimaan ensi syksynä. Niiden uskotaan kohdistuvan erityisesti tukkipuuhun.