Eurovision laulukilpailut ovat alkaneet Bakussa Azerbaidzhanin pääkaupungissa. Suomelle kävi kuten usein aikaisemminkin. Rummutuksesta huolimatta menestys jäi vaatimattomaksi. Pernilla tippui jatkosta jo semifinaalikarsinnassa.
Azerbaidzhaniin kisat tuonut voittokappale Running scared, kertoo peloissaan juoksemisesta. Pelko kuvaa hyvin laulukilpailujen isäntämaan ihmisoikeustilannetta ja mielivaltaista hallintoa.
Itsevaltainen perintöpresidentti Ilham Alijev johtaa maata rautaisella otteella. Kansalaisilta puuttuvat poliittiset oikeudet ja sananvapaus, pidätettyjä kidutetaan ja öljymiljoonista pääsee nauttimaan vain korruptoitunut eliitti. Arabikevään innoittamat mielenosoitukset viime vuonna tukahdutettiin heti alkuunsa.
Jopa laulukilpailujen hulppeat kulissit rakennettiin ihmisoikeuksia polkien, kun kisapaikan areenan alta purettiin pari korttelia asuntoja. Bakun keskustan puleeraamisessa euroviisujen näyttämöksi ei ole säästetty rahaa. Azerbaidzhan on järjestänyt myös mittavan pr-kampanjan kiillottaakseen kuvaansa ulkomailla.
Euroopan yleisradioliitto EBU on korostanut laulukilpailun epäpoliittista luonnetta. EBU:n mukaan eurovision laulukilpailun tarkoitus on yhdistää Eurooppaa ja pitää hauskaa.
Kisojen alla puuhattiin ja puhuttiin boikoteista, mutta aikeet kuivuivat kasaan Armeniaa lukuunottamatta.
Azerbaidzhan voitti kisat, joten sitä on vaikea kieltää järjestämästä niitä. Poliittista propagandaa ei sen sijaan tarvitse niellä.
Esimerkiksi Serbian taannoiset viisukisat jäivät mieleen vastenmielisenä nationalistisena tykityksenä.
Viisukilpailut ovat tuoneet Alijevin harjoittaman ihmisoikeuspolitiikan laajasti kansainväliseen tietoisuuteen. Siinä suhteessa ihmisoikeusjärjestöjen vetoomus toimii.
Azerbaidzhanin johtajaa ja järjestelmää ylistävien raporttien sijaan on nähty ja luettu jotain aivan muuta. Vähänkin valveutunut lukija näkee kulissien taakse.
Itsevaltaiset johtajat voivat kuvitella, että he saavat kulttuuri- ja urheilutilaisuuksia järjestämällä kansainvälisen yhteisön hyväksynnän. Luulo on väärä. Kansalaiset sen sijaan saavat vertailukohteen ja häivähdyksen muun maailman menosta ja mielipiteistä, kun paikalle pyrähtää kansainvälistä mediaa ja vieraita.
Kansainvälisen yhteisön on toisaalta sinisilmäistä kuvitella, että kisojen myöntämisellä tai boikotoinnilla voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti epäkohtiin. Kiinan ihmisoikeustilanteen katsotaan jopa heikentyneen Pekingin olympialaisten jälkeen.
Kansainväliset kulttuuri- ja urheilutilaisuudet ovat keino aloittaa ja jatkaa vuoropuhelua, jolloin ne kannattaa käyttää hyödyksi.
Ukrainaan jalkapallon EM-kisoihin ja Valko-Venäjän jääkiekon MM-kisoihin lähtevien päättäjien onkin syytä varata kalentereihinsa mieluummin aikaa poliittisiin tapaamisiin kuin katsomoihin. Keskusteluissa asioihin vaikutetaan enemmän kuin kentän reunalla.