Oulun yliopisto menettää 500 virkaa, jos hallituksen kehyspäätös virkojen lakkauttamisesta toteutetaan kaavamaisesti. Hallituksen tavoitteena on karsia valtion menoja vähentämällä henkilöstöä. Kehyspäätöksessä esitetään, että vuoteen 2011 mennessä vapautuneista valtion viroista täytetään vain puolet.
Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mukaan tavoitteen toteutuessa Suomen yliopistoista vähenisi vuoteen 2011 mennessä noin 10 000 työntekijää. Oulun yliopiston kohdalla tämä tarkoittaisi 500 viran lakkauttamista seuraavan kuuden vuoden aikana.
Tällä hetkellä Oulun yliopistossa on runsaat 3 000 työntekijää ja lähes 16 000 opiskelijaa.
Oikeustieteen tohtori, entinen Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman hämmästelee vaatimuksia yliopistojen vähentämisestä kolmeen ja 6 000 yliopistoviran täyttämättä jättämisestä. Myös ajatukset elinkeinoelämän suuremmasta osallistumisesta yliopistojen rahoitukseen kummastuttavat häntä. Lapin yliopiston avajaisissa puhunut Söderman arvostelee keskustelun sävyä, onhan Suomessa erinomainen opiskeleva nuoriso, ja yliopistoväki tekee määrätietoisesti kehittämistyötä.
Maamme yliopistojen tulevaisuus on olennainen osa maamme tulevaisuutta. Tämän vuoksi olisi Södermanin mielestä sovittava maamme sivistyspoliittisesta linjasta niin, että se hyväksytään laajasti yhteiskunnassamme.
Lajunen: Esitys rampauttaisi
Oulun yliopiston
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen on tyrmistynyt hallituksen aikeista lakkauttaa yliopistojen virkoja.
Lajusen mukaan säästötoimenpiteissä on menty liian pitkälle. Hänen mukaansa on vaarana, että virkojen lakkauttaminen rampauttaa koko yliopiston toiminnan.
"Olemme valmiita keskittämään toimintoja ja neuvottelemaan muiden yliopistojen kanssa yhteisten palvelukeskusten muodostamisesta. Sen sijaan opetustoiminnan tuottavuuden lisääminen henkilöstöä vähentämällä on mahdoton tehtävä", Lajunen totesi Oulun yliopiston syyslukukauden avajaisissa.Lajusen mielestä esitettyyn karsimiseen ei ole varaa. Tutkimus- ja opetustoiminnan laadun parantaminen ja tuottavuuden lisääminen henkilöstöä vähentämällä on mahdoton tehtävä. Hän painottaa, että nyt tämä tie on kuljettu loppuun.
Lajusen mukaan yliopistojen toimintaedellytyksiä on jo nyt kiristetty äärirajoille. Vaikka opiskelijamäärät ovat lisääntyneet, opetusresurssit ovat pysyneet entisinä. Esimerkiksi tekniikan alalla keskimääräinen opiskelija-opettajasuhde on 20, kun se tekniikan alan huippu-yliopistoissa on 3-12. Oulun yliopistossa suhdeluvut havainnollistuvat suurina ryhmäkokoina ja henkilökohtaisen ohjauksen vähentymisenä.
"Opettajien ja tutkijoiden määrän vähentämisellä on tuhoisa vaikutus yliopistojen opetuksen laatuun ja kansainväliseen kilpailukykyyn", Lajunen painotti.
Opiskelijamäärien kasvattamiseen Lajunen suhtautuu pidättyvästi. Hän yhtyy loppukesästä valmistuneeseen johtaja Yrjö Neuvon työryhmän raporttiin, jossa esitetään opiskelupaikkojen vähentämistä ja opettajien tuntuvaa lisäämistä tekniikan alalle.
"Opetuksen laatuun ja tehokkuuteen panostamalla voitaisiin saavuttaa nykyiset tutkintomäärät nykyistä pienemmillä aloituspaikkamäärillä ja näin parantaa laatua ja tuottavuutta. Sama periaate sopii kaikille yliopistojen koulutusaloille", hän totesi.
Lukukausimaksuista päätettävä pian
Päätös EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien yliopisto-opiskelijoiden lukukausimaksuista pitäisi Lajusen mielestä tehdä nopeasti.
"Jos esitys lukukausimaksuista ei etene, on Suomi pian maailmassa lähes ainoa maa, jossa korkeakouluopiskelu on kaikille edelleen maksutonta."
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miikka Saukko oli lukukausimaksuista toista mieltä. Hän arveli maksujen vähentävän Suomen houkuttavuutta ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmasta.