Vain harva Limingan ketunmaalainen tietää, että naapurissa asustaa kaksinkertainen Suomen mestari - sotilaspenkkipunnertaja Jouni Heiskari, 41.
Heiskarin lajissa vaaditaan sananmukaisesti ruista ranteissa. Se ei ole mitään hippaheikkien pallolla tai laudalla kikkailulla.
Varsinaisesti varusmiehille alunperin tarkoitettu ja synnytetty sotilaspenkki ei lajina sano monille mitään. Laji on kuitenkin vaativa penkkipunnerruksesta kehitettyä urheilua, jossa kilpailija nostaa oman painonsa verran tai hieman enemmän rautaa ylös. Yläpuolella on merkkirauta, johon tangon on hyväksyttävän suorituksen saamiseksi kilahdettava.
Lisäksi nosto on tehtävä jalat nostopenkin yläpuolella, joten käsivarsien lihaksien lisäksi apuvälineinä ei voi käyttää esimerkiksi vartalon lihaksia. Lajin kehitelleet rovaniemeläiset Tuomo Juupaluoma ja Juha Väliaho funtsivat alustavat säännöt vain kymmenen vuotta sitten. Yleiset SM-kisat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001.
Jouni Heiskari otti sotilaspenkki-noston omaksi lajikseen kavereiden innostamana. Hän kävi parikin kertaa seuraamassa Pohjois-Suomen mestaruuskilpailuja Zeppelinissä. Kaverit näkivät lajin sopivan myös Jounille, eikä tämä tarvinnut kahta kehotusta. Harjoittelun hän aloitti vuonna 2002 ja samalta vuodelta tuli hopeaa PSM-kisoista. Tämä innosti miehen jatkamaan.
Kaksi Suomen mestaruuttaan hän on voittanut Lahden messsukeskuksessa pidetyissä kilpailuissa.
"Viimeisimmän kilpailun aikaan lokakuun alussa nostin 57,5 kilon painoilla. Oma painoni oli silloin 56,4. Nostotulokseni oli 57 nostoa, kun jyväskyläläinen Jore Lehtinen otti hopeaa 34 pukkauksella", Heiskari kertaa.
Hän pitää myös sarjansa Suomen ennätystä (63 pukkausta) hallussaan, sillä viime marraskuussa isojen miesten kisan ohessa järjestettiin kutsukilpailu myös pienille miehille.
"Olin todella kurjassa kunnossa, painoni oli 54 kiloa ja tahkosin 55 kilon painoilla", Heiskari naurahtaa.
Kaksi Suomen mestaruutta on Heiskarille vasta hyvä alku.
"Jos viisi olisi kasassa, eikö siinä olisi jo tavoitetta kylliksi. Onhan tässä ainakin iän puolesta vielä hyvin aikaa", iloinen ketunmaalainen naurahtaa.
Liminkalaisena Heiskari aikoo pysyä jatkossakin. Yksi syy on, että tukijoita kilpailevalle miehelle löytyy mukavasti. Ilman heitä ei puuhastelusta tulisi juuri mitään. Myös harjoitusolot ovat hyvät. Kunnan tiloihin punttisalille pääsee oman aikataulunsa mukaan ja omalla muovilipuskalla, jonka voi lunastaa kunnalta kympin euron maksulla.
"Kaikki on tällä hetkellä hyvin. En tiedä, miksi kilpailutoiminta pitäisi lopettaa. Varmasti jatkan ainakin toistaiseksi", Heiskari sanoo.