riitta.korkeakivi@kaleva.fi
Kaamosmasennusta vai realismia? Maailmanlaajuinen talouskasvun hidastuminen pankkikriisillä höystettynä on pistänyt suomalaistenkin naamat vakaviksi. Globaalissa taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Suomikaan ei ole talousvaikutuksilta turvassa, vaikka pankit ja yritykset ovat lähtökohtaisesti hyvässä iskussa.
Suomen suurimassa vientimaassa Saksassa talouskasvun ennustetaan hiipuvan nollan tuntumaan. Taantuma Yhdysvalloissa tuntuu jo Saksassa. Autot eivät mene kaupaksi ja Opelin ja BMW:n tehtaita joudutaan sulkemaan. Eipä ole ihme, että Suomen vienti Saksaan tökkii jo pahasti.
Viennin hiipuminen tekee kotimarkkinoista entistä tärkeämpiä. Suomalaiset yritykset ovat hyvässä kunnossa, jos vain kysyntää riittää. Valtaosa kotimarkkinoista toimii vielä hyvin, mutta esimerkiksi rakennusala hiipuu hälyttävästi.
Nyt olisi vauhditettava julkisia investointeja. Jos yksityiset eivät rakenna, sitä suuremmalla syyllä kuntien pitäisi kiireesti aikaistaa hankkeitaan ja pitää rakennusala käynnissä. Valtio voisi tulla takuumieheksi. Asuntojen tarve ei ole poistunut, vaikka myynti on hidastunut ja hinnat laskussa. Siksi kunnallisten vuokra-asuntojen tuotantoa pitäisi kiihdyttää.
Rakennuskapasiteettia ei saa päästää supistumaan. Jos rakennuttajat kaikkoavat, rakennusmiehet siirtyvät muihin hommiin tai kortistoon. Osaamista ei ole helppo rakentaa uudelleen alusta.
Entinen peruspalveluministeri ja ehtymätön ensyklopedia Osmo Soininvaara kauppaa jälleen 1930-luvulta tuttua keynesiläistä mallia: korkoja pitäisi laskea rutkasti eikä inflaatiota kannattaisi niin kauheasti pelätä. Valtion olisi rohkeasti otettava lisää velkaa ja elvytettävä tuotantoa ja kulutusta oikein kunnolla. Olisi käytettävä hyväksi sitä, että valtiontalous on hyvällä pohjalla pitkän nousukauden jälkeen.
Kaikki muistavat Soininvaaran kauhuskenaarion edellisen taantuman aikaan, kun luottamus menee ja kansalaiset aiheuttavat itse itselleen laman. Parturi päättää pärjätä risaisilla kengillä ja suutari jättää hiuksensa leikkaamatta. Koko pk-sektori pysähtyy.
Sama vaara vaanii nytkin. Epäluottamus jäytää kotitalouksia, eikä ihme. Laihemmat ajat ovat edessä ja pankkikriisin seuraukset ovat realisoituneet. Ekonomistit korostavat varovaisuutta ja harkintaa. Isompia investointeja kannattaa miettiä uudemman kerran.
Riskit ovat realisoituneet. Pankkikriisistä on otettu opiksi. Kotitaloudet muistavat taas vähän aikaa, että tappion mahdollisuus kuuluu sijoittamiseen, ja että lainan vakuudet voivat langeta maksettaviksi. Asuntolainaa otettaessa mietitään entistä tarkemmin, selviääkö lainan maksusta sittenkin, jos sairastuu, joutuu työttömäksi tai eroaa.
Toisaalta paniikki kiihdyttää syöksyä. Asuntojen hinnat laskevat entisestään, koska kukaan ei uskalla ostaa. Kauppa sulkeutuu kuin simpukka eikä mikään enää liiku. Kuitenkin koteja tarvitaan ja uusissa elämäntilanteissa myös kodin vaihtoa. Hintakehitys koskee niin entistä kuin uuttakin asuntoa. Väliraha ei muutu, vaikka hinta laskee.
Nyt kaivataan niitä, jotka uskaltavat tehdä päätöksiä epävarmasta taloustilanteesta huolimatta. Sillä pidetään kuitenkin kotimarkkinoiden pyörät pyörimässä.
Maailmanlaajuinen taloustaantuma ja pankkikriisi ovat ulkoapäin annettuja uhkia, joille emme voi mitään. Kotimarkkinat sen sijaan ovat omissa käsissämme. Jos niiden annetaan pysähtyä, edessä on lama, joka on ihan itse aiheutettu.
Oppositio huutaa hallitukselta lisää elvytystä. Ensi vuodeksi hallitus on luvassa monia elvyttäviä toimia, kuten tulo- ja arvonlisäveron alennukset sekä laajat kotitalousvähennykset. Keinovalikoimaa voisi vielä laajentaa.