Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti keskiviikkona asian, joka jo joidenkin päivien ajan tiedettiin väistämättömäksi: uuden sosiaali- ja terveysjärjestelmän eli soten voimaantuloa siirretään.
Tähtäyspiste liikkuu 12 kuukautta eteenpäin, vuoden 2020 alkuun – siis seuraavan vaalikauden puolelle.
Ensimmäisiä maakuntavaaleja taas ei järjestetä ensi tammikuussa vaan ensi vuoden lokakuussa, muista vaaleista irrallaan.
Uudistus on koko ajan saanut arvostelua tiukasta aikataulusta. Sen pelättiin johtavan siihen, että maassa otetaan vuoden 2019 alussa käyttöön puolivalmis järjestelmä.
Sipilän kabinetti joutui totuuden eteen vasta, kun ensin arvovaltaiset asiantuntijat ja sen jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunta puuttuivat suunnitellun järjestelmän valinnanvapausmalliin. Kyse ei siis ollut niinkään aikatauluista vaan perustavista valtiosääntöoikeudellisista ongelmista.
Hallituksen päätös nyt on iso poliittinen tarkistusliike. Soten valinnanvapautta koskevat lait menevät kokonaan uuteen valmisteluun. Uusi esitys annetaan eduskunnalle ensi vuoden keväällä.
Sote-uudistuksen voimaantulo vuoden 2019 alussa on ollut koko hallituskauden tärkein tähtäyspiste. Perääntyminen siitä on hallitukselle jonkinlainen arvovaltatappio. Noloa on sekin, että hallitus ei kyennyt hoitamaan juridista valmistelua mallikkaasti ilman arvovaltaista ulkopuolista puuttumista.
Ylen mukaan virkamiehistökin tiesi, että valinnanvapauspykälät ovat perustuslain näkökulmasta epäilyttäviä. Hallitus runnoi kuitenkin kyseenalaisia pykäliä eteenpäin.
Uudistuksen läpivienti yhden vaalikauden aikana oli teorian tasolla järkevä tavoite. Se olisi jättänyt ilmaan vähemmän epävarmuutta siitä, mitä seuraava eduskunta ja hallitus asialle tekevät. Se, laukeaako riski nyt nähdyn jälkeen, riippuu ainakin seuraavan eduskunnan ja hallituksen kokoonpanosta.
Nykyisen opposition näkökulmasta uudistuksen hiertävä kivi, terveyspalvelujen tarjoajien yhtiöitymispakko, on nyt siivottu sivuun. Siksi Sipilän hallituksen aikaansaannosten vienti maaliin ainakin pääpiirteissään on vuoden 2019 vaalien jälkeen todennäköistä, oli hallituksessa mikä puolue tahansa. Harva kansalainenkaan nauttisi sote-väännön jatkumisesta vielä muutamalla vuodella eteenpäin.
Kansalaisen kannalta olennaisinta on, että uudistus toimii alusta alkaen, tietojärjestelmiä myöten. Kiihkeässä sote-keskustelussa on usein unohtunut, että nykyinen järjestelmä toimii puutteellisesti erityisesti perusterveydenhuollossa.
Soteen liittyvän maakuntahallinnon liikkeellelähdöllä keskiviikon uutisilla on kielteinen vaikutus. Kun maakuntavaaleja ei järjestetäkään presidentinvaalien kanssa tulevassa tammikuussa vaan vasta ensi vuoden lokakuussa, kansalaisten houkuttelu uurnille on työlästä.
Aktiivisuus maakuntahallinnon edustajien valintaan olisi varmasti ollut suurempi, jos samalla käynnillä uurnien ääressä olisi voinut hoitaa paljon tutumman maan päämiehen valinnan.