Sosiaali- ja terveysministeriön keräämä iskujoukko on lähdössä peruspalveluministeri Liisa Hyssälän johdolla laajalle kierrokselle aivopesemään kuntien ja sairaanhoitopiirien luottamushenkilöitä ja virkamiehiä terveyden edistämiseen.
Kahdellekymmenelle paikkakunnalle ulottuva kenttäkierros starttaa viikon kuluttua Kajaanista, jonka jälkeen ovat vuorossa Oulu ja Rovaniemi.
"Kunnat ovat pahasti laiminlyöneet terveyden edistämisen ja sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn. Rahapulassa ne ovat olleet ensimmäisinä liipaisimella", Hyssälä sanoi torstaina.
Väärät päätökset tulevat kunnille kalliiksi. Esimerkiksi yksi laitoshoitoon johtava lonkkamurtuma, joka voitaisiin ehkäistä lisäämällä liukkaiden kulkuväylien hiekoitusta ja kunnossapitoa, maksaa 38 000 euroa vuodessa. Kakkostyypin diabeteksen hoitoon uppoaa jo 560 miljoonaa euroa vuodessa, ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmat maksavat kaikkine kuluineen neljä miljardia.
Kuntauudistus
ei tuo ratkaisua
Suomessa valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta, mutta Hyssälän mukaan mikään palvelurakenne ei katkaise terveysmenojen kasvua. Ainoa kestävä ratkaisu on väestön terveyden lisääminen ja sairauksien ja tapaturmien ehkäisy.
"Sekin maksaa, mutta tulee pitkän päälle halvemmaksi kuin sairauksien hoito. Viisaat päättäjät katsovat tulevaisuuteen."
Esimerkiksi epidemian lailla leviävää lihavuutta vastaan voidaan taistella kunnissa etenkin ravitsemusneuvonnalla ja tukemalla terveellisiä ruokavalintoja ja ihmisten arkiliikuntaa. "En ole paras puhumaan lihavuuden ongelmasta, koska taistelen läskiä vastaan joka päivä", peruspalveluministeri tunnusti.
Väestöryhmien väliset terveyserot ovat suuri ongelma. "Sairauksien ehkäisyssä keskeisintä on se, miten onnistumme edistämään kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten terveyttä. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ovat riskiryhmä, jonka terveystarkastuksiin on varattu budjetissa miljoona euroa."
Professori Erkki Vartiainen Kansanterveyslaitokselta kertoi, että suomalaisten keskimääräinen elinikä on muutaman vuosikymmenen kuluessa pidentynyt 7-8 vuodella.
"Lisävuodet näyttävät pääsääntöisesti olevan terveitä elinvuosia", Vartiainen sanoi.
Ne eivät ole tulleet ilmaisena taivaan lahjana, vaan määrätietoisen valistustyön ja kampanjoinnin tuloksena. Sydäntaudit ovat vähentyneet Suomessa yli 80 prosenttia.
Kolesterolitason lasku selittää Vartiaisen mukaan noin puolet sydän- ja aivohalvausten vähenemisestä 70-luvun jälkeen.
"Tulevaisuudessa suurin huolemme on kolesterolitason alenemisen pysähtyminen. 25-35-vuotiaiden nuorten aikuisten kolesterolitasot näyttävät nousseen viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna", professori Vartiainen totesi.
Suomessa on 2,4 miljoonaa työikäistä, joista työterveyshuollon piiriin kuuluu 1,9 miljoonaa.
Työterveyshuollosta
kaikki hyöty irti
"Työterveyshuolto on Suomessa järjestetty poikkeuksellisen hyvin ja sen piiriin kuuluvien määrä on maailman huippuluokkaa. Se tarjoaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa sekä työpaikan että työntekijöiden terveyteen", pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitokselta totesi.
Työterveyslaitos on aloittanut laajan alkoholihaittojen ehkäisyohjelman, johon Vainio toivoi kaikkien työterveyshuollon toimipisteiden lähtevän mukaan.
Varhainen puuttuminen alkoholiongelmiin on taloudellisestikin kannattavaa, sillä alkoholi aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle neljän miljardin kustannukset vuodessa.