Puhemies Paavo Lipponen kuuluu niin sanottuun viisaiden miesten huippuryhmään, jonka tehtävä on miettiä, miten EU:n perustuslaillinen sopimus sulatetaan jäistä, joissa se on maannut Ranskan ja Hollannin kielteisten kansanäänestysten jälkeen.
Jo nyt on linjattu, että sopimusta tarvitaan ja siinä pitää olla nykyiset ainekset. "Joko nykypohjaa montteerataan tai tehdään joku aivan uusi rakenne, mutta niin, että asiat pysyvät."
Kokonaan uuden sopimussisällön kirjoittamiseen ei Lipposen - eikä ryhmänkään -mielestä pidä lähteä.
Pari viikkoa sitten Lipponen kävi viisaiden kokouksessa Firenzessä. Hän intoutuu kehumaan joukkueen italialaista vetäjää, entistä pääministeriä, nykyistä sisäministeriä Giuliano Amatoa.
"Täytyy sanoa, että Amato on niitä tämän päivän Euroopan viisaimpia miehiä. Hän on viisas. Ittestäni en kyllä sano mittään. Amaton kyky analysoida asioita ja vetää niitä yhteen on aivan ainutlaatuinen. Voi vain olla kiitollinen, että on päässyt hänen kanssaan työskentelemään."
Viisaiden ryhmässä on kymmenkunta vaikuttajaa eri unionimaista. Joukkue on kartoittanut vaihtoehtoisia lähestymistapoja perustuslakiin. Julkisuuteen tullaan Lipposen mukaan alkuvuodesta.
"Haluamme ensin konsultoida Saksaa joskus helmikuulla. Sen jälkeen ratkaisemme, millainen esitys tehdään: yksi vaiko vaihtoehtoja, ja milloin se julkistetaan", Lipponen kertoo.
Perustuslaillisen sopimuksen tärkeydestä ollaan täysin yhtä mieltä nyt myös EU:ssa, Lipponen sanoo.
"Tarvitaan uusi sopimus. On lähdetty myös hakemaan ratkaisua. Se voidaan saavuttaa vasta Ranskan vaalien jälkeen, mutta jo nyt on yhtä ja toista tehtävissä. Minusta tätä aikaa pitää käyttää hyväksi sopimuksen analysoinnissa ja sen selvittämisessä, minkä takia sopimusta tarvitaan. Se on jäänyt otsikkotason alle."
Lipposen mielestä on syytä muistaa, mitä perustuslaillinen sopimus on ja mitä se ei ole. Se ei ole mikään perustuslaki, vaikka tätä nimitystä melko yleisesti käytetään.
"Ei ole sellaista valtiota kuin EU, jolla olisi perustuslaki ja joka korvaisi meidän oman perustuslakimme. Kyseessä on valtioiden välinen sopimus. Sillä EU-maat päättävät siirtää päätösvaltaa joissakin asioissa unionitasolle", Lipponen selvittää.
Hänen mukaansa on syytä oivaltaa, että näin tapahtuu asioissa, jotka arvioidaan pystyttävän hoitamaan paremmin yhdessä.
"Kauppapolitiikka on tyypillinen esimerkki siitä, että voimme ajaa asioita paremmin ja neuvotella maailmanlaajuisesti unionin kautta."
Lipponen kertoo, että viisaiden ryhmä aloitti työnsä menemällä takaisin juurille. Se haki alkuperäisen toimeksiannon ja lähti työssään liikkeelle siitä, miksi sopimusta tarvitaan ja mitkä ovat sen tavoitteet.
Laekinin huippukokouksessa vuonna 2001 asetettiin konventti tutkimaan asiaa. Lipponen muistuttaa, ettei tavoitteena ollut perustuslain tekeminen.
"Kävi niin, että konventtivaiheessa haluttiin vähän komeampaa kulissia ja nimettiin luonnos perustuslaiksi tai perustuslailliseksi sopimukseksi. Se on ihan selvästi vaikuttanut ihmisten käsityksiin. Aiheellisestikin on kysytty, mistä oikein on kysymys."
Lipposen mielestä on ollut mielenkiintoista ja inspiroivaa olla viisaiden ryhmässä mukana purkamassa moottori ensin osasiin ja ryhtymässä sitten rakentamaan sitä uudestaan kasaan pala palalta. Ryhmän käytettävissä on ollut myös huippuluokan asiantuntija-apua.
Seuraava kokous pidetään Berliinissä.
Hanke reilun kymmenen hengen, entisistä pääministereistä tai komission jäsenistä koostuvan ryhmän perustamisesta pohtimaan EU:n perustuslaillisen sopimuksen kohtaloa on Amaton ajatus. Amato kokosi myös ryhmän jäsenet.
Työryhmä on koossa vain perustuslaillista sopimusta varten. Se tekee työtään puheenjohtajamaan rinnalla. Jo alunperin viime syksynä sovittiin, että ryhmä luovuttaa raporttinsa keväällä puheenjohtajana olevalle Saksalle.