Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan arvio työllisyyden kohentumisen syistä on ilosanomaa hallituksen korville.
Kansakunnan kannalta on silti sama, kenen ansiosta ihmiset saavat työtä – kunhan vain saavat.
Kiistelyn vuorosanat ovat noudatelleet seuraava kaavaa: jos hallituspuolueista on asiaa kysynyt, ansio Suomen työllisyyden kohentumisessa kuuluu hallituksen sankariteoille, etenkin kilpailukykysopimukselle eli kikylle.
Ja jos oppositiosta on tiedustellut, veto työllisyyteen on tullut maailmalta, ilman hallituksen ansioita.
Maanantaina Juha Sipilän (kesk.) kolmen puolueen hallitus sai käyttöönsä tähän kiistelyyn ja samalla tulevaan eduskuntavaalikamppailuun kättä pitempää. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) julkaisi selvityksen, jonka mukaan hallitusta todella voi kiittää työllisten määrän kasvusta.
Etlan tutkimus käy läpi työllisyyskehitystä vuosina 2009–2015 sekä kasvukäännettä vuoden 2015 jälkeen. Päätelmä on, että noin puolet runsaan sadantuhannen työpaikan lisäyksestä tällä hallituskaudella johtuisi kikystä ja muista uudistuksista.
Se toinen tekijä hyvän kehityksen takana olisi sitten hyvä imu vientimarkkinoilla.
Ei ole yllätys, ettei Etlan arviota nielty sellaisenaan. Palkansaajien tutkimuslaitos huomautti, että poliittisten toimien vaikutusta työllisyyteen on vaikea arvioida tarkasti.
Väljyyttä arvioon jätti Etla itsekin. Sen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan hallituksen ansio uusien työpaikkojen syntyyn ”saattaa olla enemmän tai saattaa olla vähemmän” kuin puolet.
Kiinnostavaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kommentissakin on, että laitoksen mukaan hallituksen toimet joka tapauksessa ovat tukeneet työllisyyden kasvua.
Jos Etlan päätelmät ovat kuumaa materiaalia eduskuntavaalien lähestyessä, olennaisin asia kansalaisten kannalta on se yksinkertainen seikka, että työtä löytyy nyt helpommin kuin ennen. Tärkeää on silti todeta sekin, ettei Suomi ole kansainvälisen talouden laineilla vain lastu, joka ei voisi vaikuttaa mitenkään omaan selviämiseensä.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti maanantaina oman selvityksensä siitä, minne uudet työpaikat viime vuonna syntyivät. Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta tulos on imarteleva. Työpaikkojen nettolisäys oli maakunnassa samansuuruinen kuin paljon väkirikkaammalla Uudellamaalla.
Uutinen on hyvä, mutta nyt jos koskaan parannusta on pitänytkin tapahtua. Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste on silti edelleen yhdeksän prosentin tuntumassa. Ollaan kaukana täystyöllisyydestä.
Tavoitteiden pitää olla siksi korkealla. Sekä hallituksessa että oppositiossa näyttää vallitsevan yhteinen näkemys siitä, ettei tämän hallituksen tavoitteena oleva ja jo lähes saavutettu 72 prosentin työllisyysaste riitä. Seuraavan hallituksen ei siksi pidä naulata työllisyystavoitetta alle 75 prosentin.
Siihen tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan suhdanneonnen lisäksi jälleen kotimaisia uudistuksia, jotka kannustavat työpaikkojen luontiin ja työn vastaanottoon. Näistäkin uudistuksista nousee takuuvarmasti meteli sekä tulevissa hallitusneuvotteluissa että seuraavan hallituskauden aikana.