Saako kimppuun hyökkäävän viirupöllön ampua?
Tätä linjataan lähiviikkojen aikana jo ylemmässä oikeusasteessa, kun Rovaniemen hovioikeus pohtii, onko Oulun käräjäoikeuden viirupöllön hyökkäystä koskevaa tuomiota syytä muuttaa.
Tyrnäväläismies ampui kimppuunsa hyökänneen viirupöllön ja sen neljä poikasta toukokuussa 2016. Käräjäoikeus katsoi elokuussa antamassaan tuomiossa, että emopöllön ampuminen tapahtui pakkotilassa ja oli sallittua, sillä mies oli vakavan hengen tai terveyden vahingoittumisen vaarassa.
Poikaset mies olisi kuitenkin voinut jättää käräjäoikeuden mielestä ampumatta, joten se tuomitsi hänet luonnonsuojelurikoksesta 35 päiväsakkoon. Miehen haulikko määrättiin valtiolle ja hänet velvoitettiin korvaamaan 757 euroa poikasten arvona.
Mies vaatii hovioikeutta hylkäämään syytteensä tai ainakin lieventävän rangaistustaan. Hän kertoi keskiviikkona hovioikeudelle, kuinka hän oli menossa viemään hirville nuolukiveä, kun viirupöllö yllättäen hyökkäsi hänen kimppuunsa heidän kotinsa läheisyydessä sijaitsevassa metsässä.
Lintu lensi ensin miehen selän takaa tämän eteen puuhun ja hyökkäili sieltä häntä kohti. Mies yritti hätistellä lintua nuolukivikepillä, mutta isokokoinen lintu pääsi raatelemaan kynsillään veriset jäljet hänen kaulaansa ja käsiinsä.
Neljännellä hyökkäyskerralla mies tarttui olallaan olleeseen ladattuun haulikkoon, jota kokenut metsämies kertomansa mukaan kantoi meneillään olleen metsäkaurisuroksen metsästysajan vuoksi.
– En ampunut pöllöä tarkoituksella, vaan tein sen puolustaakseni itseäni ja terveyttäni, hän selitti.
Mies katsoo toimineensa pakkotilassa itsesuojeluvaiston perusteella ja puolustautuneensa jo aloitettua, henkeä ja terveyttä uhkaavaa hyökkäystä vastaan. Hänen mukaansa hän muisti vasta viirupöllön ampumisen jälkeen, että lähellä sijaitsi linnun pönttö. Hän käveli sen luo ja kuuli sirkutusta. Pöntössä oli neljä viirupöllön poikasta, jotka hän ampui.
– Luontoihmisenä en halunnut jättää niitä kärsimään.
Ilman avustajaa myös hovioikeusvaiheessa esiintynyt syytetty vetoaa lieventämisvaatimuksissaan muun muassa tekonsa saamaan kielteiseen huomioon. Hänen mukaansa Tyrnävän pelloille tehtiin tapauksen jälkeen pöllön kuvia ja julkisuudessa on käyty epäasiallista keskustelua. Miehen valituksen mukaan hänen henkeään on uhattu netissä useaan kertaan ja ihmisiä on yllytetty käymään hänen kimppuunsa.
Uusi todistaja: Oikeasti vaaran paikka
Syyttäjä vaatii hovioikeutta koventamaan käräjäoikeuden ratkaisua. Hänen kutsumanaan oikeudessa kuultiin keskiviikkona uutena todistajana Suomen petolintuseurannasta vastaavaa rengastustoimiston johtajaa.
Puhelimitse kuultu asiantuntijatodistaja kertoi, että viirupöllö puolustaa jälkikasvuaan tinkimättömästi.
– Jos varoitukset eivät tehoa, se lähtee tekemään niin sanottuja valesyöksyjä, joilla se yrittää varoittaa pesää lähestyvää. Jos tulija ei peräänny, pöllö saattaa käydä kiinni, hän kuvaili.
Todistajan mukaan viirupöllönaaras voi painaa reilun kilonkin ja sillä on isot, terävät kynnet. Hyökätessään ihmisen kimppuun se kohdistaa iskunsa yleensä selkään, hartioihin tai päähän.
– Jos se pääsee iskemään silmiin, silloin on oikeasti vaaran paikka.
Todistajan mielestä pöllön hyökätessä kimppuun uhri voi aina poistua tilanteesta.
–Tässäkin tapauksessa luulisin, että olisi voinut poistua aika moneen suuntaan.
Syyttäjän mielestä tyrnäväläismies ei toiminut pakkotilassa, vaan hän aiheutti itse konfliktin pöllön kanssa ja oli tahallaan piittaamaton linnun käytöksestä.
– Ampuminen ei ollut viimekätinen vaihtoehto selvitä tilanteesta, vaan hänellä olisi ollut muitakin vaihtoehtoja, kihlakunnansyyttäjä Kaisa Kytömäki perusteli hovioikeudelle. Hänen mielestään miehen rangaistusta pitää korottaa myös poikasten ampumisten osalta.
Viirupöllö on rauhoitettu lintu. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan aikuisen viirupöllön ohjeellinen arvo on 757 euroa. Poikue vastaa aikuista yksilöä.
Hovioikeus antaa tuomionsa huhtikuussa.