Tuotantotapojen laaja valikoima on energiayhtiölle hyvä vakuutus muutosten varalle. Siitä käy varoittavaksi esimerkiksi turpeen kohtelu. Oulu sijoitti 1970-luvulla vahvasti turpeen energiakäyttöön valtion tuella ja KTM:n innostamana. Nyt turvetta sähkön ja lämmön tuotannossa käyttäville on vuoden 2005 alusta luvassa rangaistusveroja, niin kotimainen kuin polttoaine se onkin. Vaikka suotimet ovat nykyään tehokkaita, turvevoimaloista irtoavan hiilidioksidin määrä jää suureksi.
Oulun päättäjillä on tarkan harkinnan paikka, kun eteen tulee päätös uuteen ydinvoimalaan osallistumisesta. Viime vuodet ovat osoittaneet karusti, kuinka suhdanne- tai oikeammin sääherkkä avoin pohjoismainen sähköpörssi on. Monen peräkkäisen vähäsateisen vuoden seurauksena sähkön hinta on kallistunut rajusti. Kun enää ei voi turvata turpeeseenkaan hintojen tasaamisessa, on viisasta katsella muita mahdollisuuksia.
Vuonna 2009 käynnistyvästä uudesta ydinvoimalasta on Oululle tarjolla 30 megawatin viipale. Se maksaisi 20-25 miljoonaa euroa. Vaikka hinta on kova, nykynäkymin se olisi kohtuullisen hyvä sijoitus. Ilman sitä Oulun Energian tulevaisuuden kaavailuihin voidaan piirtää iso kysymysmerkki.
Toivottavasti kaupunki saa jatkossakin käyttää ilman rankaisua Toppilan voimaloissaan puuta. Puusto uusiutuu paljon nopeammin kuin turve. Myös puun poltossa syntyykin hiilidioksidia, mutta sitä myös jatkuvasti sitoutuu kasvaviin metsiin.
Jo ennen ydinvoimasta saatavaa lisävirtaa Oulu aikoo hyödyntää jätettä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Kaupunki havittelee koko Pohjois-Suomessa syntyvän jätteen käyttäjäksi. Maailmalla on jo kokemuksia suurista, keskitetyistä jätteenpolttolaitoksista. Pienet yksiköt eivät ole osoittautuneet taloudellisiksi. Jotta haitalliset aineet pystytään polttamaan tehokkaasti savukaasuista pois, tarvitaan korkeita lämpötiloja. Mitä suurempi laitos, sen varmemmin asia hoituu.
Kaupunginvaltuusto saa jätteenpolttohankkeen käsiteltäväkseen ensi keväänä. Mikäli asia sujuu Oulun Energian hahmottelemassa aikataulussa, uusi laitos tuottaisi sähköä ja lämpöä 2006. Paljon puhutussa jätteen hyötykäytössä otettaisiin silloin uusi, pitkä harppaus. Lajitteluun on vain saatava sitä ennen lisää tehoa.
Varsinkin lasi ja metalli täytyy erotella nykyistä nykyistä tarkemmin omiin astioihinsa ja kasoihinsa. On viisaampaa sulattaa jo kerran tuotettua ainetta uusiokäyttöön kuin kaivaa maasta mineraaleja jatkojalostettaviksi.
paakirjoitus@kaleva.fi