Vedenottolupaa odotellaan kesän kynnyksellä, mutta valituksien seuraaviin oikeusasteisiin uskotaan viivyttävän Viinivaara-hanketta vielä pitkään.
Viinivaaran vedenottohankkeen ympärillä on kuohunut neljällä vuosikymmenellä, mutta kuluneen reilun puolen vuoden aikana on ollut hiljaista.
Kaleva uutisoi aiheesta viimeksi elokuussa 2018, että Oulun vesi odottaa vedenottolupapäätöstä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vuodenvaihteessa tai tämän vuoden alkupuolella.
Oulun Veden toimitusjohtaja Jouni Lähdemäki kertoo, että lupaviranomaiselta Varsinais-Suomen ely-keskukselta jouduttiin pyytämään lisää Natura-arviointeja, ja ne toimitettiin muistutuksineen sekä vastineineen loppuvuodesta aluehallintovirastoon.
– Odotamme lupapäätöstä kesään mennessä. Lisäaineistot koskivat luontovaikutuksiin liittyviä yksityiskohtia, hän selventää.
Mahdollinen tuleva vedenotto Viinivaarasta ei tulisi Lähdemäen mukaan näkymään kovasti ympäristössä. Alueelle tehtäisiin 11 vedenottamoa, jotka näyttäisivät ulkoisesti pieniltä kopeilta. Niiden sisälle tulee siiviläputkikaivot.
– Yksi alavesisäiliörakennus Viinivaaraan rakennettaisiin. Putket, joita pitkin vesi kulkisi Viinivaarasta kaupunkiin, olisivat halkaisijaltaan viisi senttiä. Putkilinjan ympäriltä täytyisi raivata metsää 12 metrin leveydeltä.
Viinivaarasta Ouluun rakennettaisiin 70 kilometrin verran runkojohtoa ja harjun alueelle saman verran lisää.
– Oulun Vesi rakennuttaa alueellaan samanlaisia putkilinjoja 50 kilometrin verran vuosittain.
Viinivaara-hanketta vastustetaan muun muassa siksi, että vedenotto tuhoaa ja pilaa arvokkaan pohjavesialueen. Nykyinen suunnitelma kattaa kolmasosan alkuperäisen vedenottohankkeen määrästä. Sen Vaasan hallinto-oikeus torjui vuonna 2012.
Hankkeen vastustajiin kuuluva Oulun kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen Eeva-Maria Parkkinen sanoo, että pohjavesialue ei tulisi kestämään pienennettyäkään suunnitelmaa.
– Viime kesän aikana pohjavettä muodostui sinne vain 40 milliä. Tietämys on muutenkin kasvanut entistä enemmän siihen suuntaan, että siellä ei vesi vain yksinkertaisesti tulisi riittämään.
Vaikka aluehallintovirasto hyväksyisi hankkeen loppukeväällä, vedenotto tuskin pääsee alkamaan moneen, moneen vuoteen.
Lähdemäki uskoo, että Viinivaarasta valitetaan ensin Vaasan hallinto-oikeuteen ja sitten Korkeimpaan oikeuteen. Vuosia menee, ennen kuin mahdollinen lopullinen lupa tullaan saamaan.
Jos lupaa ei myönnetä, Lähdemäen mukaan on palattava kehittämään vaihtoehtoja, jotka valtuusto päätti hylätä vajaat neljä vuotta sitten. Vaihtoehtoina olivat silloin pumpata vettä Yli-Iin pohjavesialueelta tai kerätä pohjavettä hajautetun mallin mukaan Yli-Iin lisäksi useista paikoista muun muas-sa Kiimingistä ja Haukiputaalta.
– Viimeisessä vaihtoehdossa johtokilometrien määrä kasvaisi suurimmaksi, koska eri suunnilta pitäisi rakentaa johdot Ouluun. Veden laatukaan ei olisi Viinivaaran veroinen, sillä rannikkoa lähempänä olevia pohjavesiä käsiteltäisiin voimakkaammin.
Varavesijärjestelmän hankintaan Oulun velvoittaa valtio.
– Jos emme voi käyttää jokivettä jostakin syystä, olemme todella vaikeuksissa. Esimerkiksi erilaisissa palvelulaitoksissa tilanne olisi äärimmäisen vaarallinen, Lähdemäki sanoo.
Laintuntemus määrää vesiasioissa
Pudasjärvellä Utajärven rajamailla sijaitsevan Viinivaaran vedenottomahdollisuuksia Oulun kaupungille alettiin miettiä 1980-luvulla. Oulun Vesi alkoi 2000-luvun alussa kerätä aineistoa vedenottolupaa varten ja tehdä koepumppauksia alueella.
Vuonna 2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi vedenottoluvan Viinivaarasta. Vaasan hallinto-oikeus teki asiasta kielteisen päätöksen vuonna 2012.
Tuolloin tarkoitus oli, että Oulu siirtyisi kokonaan käyttämään Viinivaaran pohjavettä, ja nykyinen Oulujoen pintavedestä puhdistettava käyttövesi olisi jäänyt varavesijärjestelmäksi.
Sen jälkeen vedenottohanketta muutettiin siten, että Oulujoen vesi olisi edelleen käyttöveden päälähde ja Viinivaaran pohjavettä otettaisiin varavesilähteeksi. Valtuusto päätti asiasta kesäkuussa 2015.
– Ympäristölupa-asiat ovat mutkistuneet viime vuosina paljon. Kun valtuusto valitsi Viinivaaran jatkoon vuonna 2015, silloin piti aloittaa täydentävät tutkimukset. Paikalliset maanomistajat kielsivät tutkimukset, ja yksi kokonainen kesäkausi menetettiin kokonaan. Hanke on pitkittynyt osin senkin takia, sanoo Oulun Veden toimitusjohtaja Jouni Lähdemäki.
20 vuotta sitten Viinivaara olisi ollut 270 miljoonan markan investointi. Nyt, kun suunniteltu vedenottomäärä on pienentynyt kolmannekseen alkuperäisestä, hankkeen kustannuksiksi arvioidaan 45 miljoonaa euroa.
– Ympäristölainsäädännön tulkinnat ovat menneet nykyään lakitieteeksi. Varsinkin Natura-alueiden ollessa kyseessä erityislainsäädännön osaaminen on tärkeää.
Vesiasiaa vuosikymmeniä
Oulun käyttövesi otetaan Oulujoesta.
Vesi saadaan kelvolliseksi puhdistuskäsittelyillä.
Varajärjestelmää ei vedelle ole.
Siihen on haettu ratkaisua 1980-luvulta saakka Viinivaarasta.
Ensimmäiset pohjavesitutkimukset siellä tehtiin vuonna 1993.
Kaupunginhallitus haki lupaa pohjavedenotolle vuonna 2004, mitä tarkennettiin vuonna 2008.
Lupa myönnettiin elokuussa 2010.
Tarkoitus oli saada Viinivaarasta kaikki Oulun käyttövesi, ja jokivedestä tulisi varajärjestelmä.
Vaasan hallinto-oikeus kumosi luvan vuonna 2012.
Uudessa suunnitelmassa Viinivaarasta otettaisiin vain kolmasosa aiemmasta suunnitellusta määrästä.
Oulun kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2015 äänin 34–33, että vettä otetaan Viinivaarasta.
Valittavana oli kolme muuta vaihtoehtoa: Iijoen pintavesi, Yli-Iin harjualue ja hajautettu malli.
Vedenottolupaa ja sen lisäselvityksiä odotetaan Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirastolta kesäksi.