Timosen yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Osmo Paldanius kehottaa oululaispäättäjiä panemaan pisteen Viinivaaran vedenottosuunnitelmille.
Yhteismetsä on Viinivaaran ydinalueen suurin maanomistaja. Tulonsa se saa metsästä ja sorasta. Osakkaiden valtaosa asuu Oulussa ja sen lähikunnissa.
Yhteismetsä hakkaa metsiään noin 4 000 kiintokuutiometrin verran vuodessa. Soraa se myy Oulun ja Oulun seudun rakennustarpeisiin liki 50 000 kuutiometriä.
Jos kaupunki saa luvan pohjaveden pumppaamiseen Viinivaarasta ja Kälväsvaarasta, merkitsee se rajoituksia muulle maankäytölle, erityisesti soran otolle.
"Ja se on tietenkin meiltä pois, koska korvaukset jäävät joka tapauksessa olemattomiksi. Vedestä korvauksia ei makseta. Se kuuluu kaikille", Paldanius sanoo.
Soran oton vaikeutuminen kostautuisi myös Oululle itselleen. Kaupungissa ja sen naapureissa käytettävästä betonisorasta yli puolet kaivetaan Viinivaarasta.
"Korvaavia alueita ei ole. Jos Viinivaaran soran ottoa vaikeutetaan, se merkitsee rakennustuotannon vaikeutumista. Kaupungin päättäjien on ratkaistava haluavatko he hankaloittaa sitä pohjaveden saannin kustannuksella", Paldanius sanoo.
Väki ymmällään
Pudasjärven ja Utajärven rajamailla sijaitsevan Viinivaaran lähiseudun asukkaat ovat arvostelleet jo pitkään Oulua seudun arvokkaiden luonnonvarojen hyväksikäytöstä.
Heidän mielestään Oulu hyötyy niin metsä- kuin soravaroistakin. Ja nyt Oulu on kaappaamassa pohjavedetkin.
Paldanius sanoo ymmärtävänsä seudun vakituisia asukkaita ja mökkiläisiä.
"Pohjaveden otto heikentäisi varmuudella seudun ainutlaatuisia luontoarvoja", Paldanius sanoo.
Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueesta huomattava osa on suojeltu Natura 2000-ohjelmalla. Olvassuon Natura-alue on ehdolla ainoana pohjoismaisena suokohteena Unescon Maailman luonnonperintöohjelmaan.
Kiiminkijoen laaja vesistöalue on myös Naturassa.
Valtioneuvosto päättää
Oulun kaupunginhallitus päätti keväällä hakea lupaa veden otolle Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta.
Jo nyt on tiedossa, että lupavirasto ohjaa hakemuksen ennen sen varsinaista käsittelyä valtioneuvostolle. Natura-säädösten mukaan vain se voi antaa luvan toiminnalle, joka uhkaa heikentää merkittävästi Natura-arvoja.
Paldanius toivoo ministereiltä malttia ja viisautta, kun he saavat lupahakemuksen pöydälleen.
"Valtioneuvosto joutuu päättämään, ajavatko Oulun kaupungin imagonkohennustarpeet Natura-arvojen yli."
Maanomistajat vastustivat aikanaan Natura-ohjelman rajauksia alueella.
"Arvot koettiin kuitenkin niin merkittäviksi, että ohjelma toteutettiin. On mielenkiintoista nähdä ovatko ne edelleen yhtä merkittäviä kun vastapuolella on iso Oulu", Paldanius sanoo.
Hänen mielestään pohjaveteen siirtymisen perustelut ovat haettuja ja kevyitä.
"Joskus tuntuu siltä, että koko homma on muuttunut arvovaltakysymykseksi. Kun joskus on jotain päätetty ja suunnitelmiin rahaa pantu niin ei rohjeta enää perääntyä", Paldanius sanoo.
Yhteismetsää kuullaan
Oulu laatii Viinivaaran pohjaveden otolle ja muulle maankäytölle yleissuunnitelman vuoden loppuun mennessä. Paldanius on yhteismetsän edustajana suunnitelman tekoa valvovassa työryhmässä.
Työryhmää vetävä Oulun Veden johtaja Pekka Pesonen sanoo, että selvityksessä tarkentuu kuinka paljon alueelta voidaan ottaa soraa mikäli veden pumppaus alkaa.
"Kaupunki haluaa selvittää mitä vaikutuksia hankkeella on alueen muille maankäyttömuodoille", Pesonen sanoo.
Hänen mielestään selvitys antaa suuntaa myös mahdollisille korvauksille.
Paldanius kokee työryhmän ja sille annetun tehtävän sinänsä perustelluksi, mutta hän ei usko sen kohentavan maanomistajien asemaa ja oikeuksia hankkeessa.
"Kainuun ympäristökeskus arvosteli yhteysviranomaisena hankkeen suunnittelijoita siitä, että ihmisiä ei kuultu riittävästi valmistelun aikana. Sama linja pätee edelleen", Paldanius sanoo.
Hänen mielestään kaupunki ja Oulun Vesi eivät ole rikkoneet lakia suunnitelmien laadinnassa.
"Mutta eivät ne ole tehneet myöskään enemmän kuin laki vaatii. Kaikessa on menty minimillä", Paldanius sanoo.