Kolumni

Vii­ni­vaa­ran poh­ja­ve­teen ei tar­vit­se kajota

Siitä on tasan 20 vuotta, kun Pudasjärven, Utajärven ja Ylikiimingin rajamailla Viinivaaran alueilla tehtiin koeporauksia ja selvitettiin alueen pohjavesivarantoja.

antti.ervasti@kaleva.fi

Siitä on tasan 20 vuotta, kun Pudasjärven, Utajärven ja Ylikiimingin rajamailla Viinivaaran alueilla tehtiin koeporauksia ja selvitettiin alueen pohjavesivarantoja. Ajatuksena oli selvittää, voitaisiinko Viinivaaran pohjavettä ottaa joskus Oulun talousvedeksi.

Selvitystä teki Oulun vesi- ja ympäristöpiiri, josta myöhemmin tuli Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Ajat ovat hiukan muuttuneet noista ajoista mutta eivät paljon.

Oululaiset saivat silloin vetensä Oulujoesta. Sen huono laatu ja maku puhuttivat kansalaisia. Pahempaa vettä ei monen mielestä silloin ollutkaan. Itse asuin noina vuosina Oulun keskustassa enkä kyllä huomannut vedessä mitään moitittavaa.

Paljon on Oulujoessa vettä virrannut noista ajoista, mutta edelleen oululaiset saavat juoma- ja viemärivetensä tuosta elämän lähteestä. Ja edelleen Viinivaara on tapetilla kaupungin vedenlähteenä.

"Järjettömämpää ja turhempaa hanketta ei ole kuin Viinivaara", työkaveri paasasi kymmenen vuotta sitten. Hänen kanssaan oli silloin helppo olla samaa mieltä. Asia ei ole vuosien kuluessa muuttunut yhtään järkevämmäksi.

Vesijohdon veto Viinivaarasta saattoi tietysti tuntua 1980-luvulta mielekkäältä vaihtoehdolta, kun oululaiset valittivat pahanmakuisesta vedestä. Huippupuhtaan erämaasta tulevan pohjaveden makustelu olisi ollut mellevää. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa ei enää makuvikoja ollutkaan.

Uudella vuosituhannella Oulun Vesi paransi puhdistustekniikkaansa entisestään jokiveden parantamiseksi. Silti yhtiö vie eteenpäin Viinivaara-hanketta. Ensisijainen perustelu kuuluu, että veden saanti on turvattava kriisitilanteiden varalta.

Ennen Nokian vesikriisiä perustelu tuntui erittäin raskaalta hätävarjelun liioittelulta. Nyt se tuntuu vain raskaalta hätävarjelun liioittelulta. Inhimillinen erehdys saattaa sattua missä ja milloin vain. Voiko kaikkeen varautua? Tuntuu edelleen pöljältä, että 70 kilometrin päähän selkosiin aletaan vetämään vesiputkea kaiken varalta.

Oulun Vesi haluaa siirtyä pitkän ajan kuluessa pohjaveden käyttöön, ja nykyinen Oulujoen veden puhdistus siirtyisi nyt vastaavasti varajärjestelmäksi.

Aiheestakin on päivitelty sitä, että Viinivaaran huippuhyvällä pohjavedellä huuhdeltaisiin myös viemärit. Harvalla maalla on varaa käyttää juomavettä muuksi kuin juoma- ja ruokavedeksi. Varaa ei ole siihenkään, että rakennettaisiin kaksivesijärjestelmät talouksiin.

Ilahduttavasti näytti pitkään siltä, että vedenotto Viinivaarasta ei onnistu Natura-alueeseen kuulumisen takia. Pumppauslupahakemukseen tehtiin muutoksia, joiden ansiosta veden otto voi tulla Naturan puolesta mahdolliseksi.

Onneksi siihen, että vesi virtaa Viinivaarasta tänne, menee joka tapauksessa vielä vuosia. Ennen hankkeen mahdollista toteutumista täytyy kääntää jokainen muukin kivi kuin Natura, että pohjaveden otto ei varmasti haittaa alueen ainutlaatuista luontoa.

Vaikka hanke osoittautuisi lopulta ympäristöä vahingoittamattomaksi, se on siitä huolimatta aivan turha. Joitakin vuosia sitten Pokkitörmän tähystäjä -palstalla Kalevassa maisteltiin seudun hanavesiä leikkimielisessä mutta ihan oikeassa ja puolueettomassa sokkotestissä.

Mukana olivat Oulujoesta tislattu Oulun vesijohtovesi, kiiminkiläinen pohjavesi ja Haukiputaan pohjavesi. Oulun Höyhtyältä laskettu vesijohtovesi pesi pohjavedet 10-0.