Monet Suomen viinitilayrittäjät ovat pettyneitä alkoholijuomien valmisteverotuspäätökseen, kertoo Suomen viiniyrittäjät ry:n puheenjohtaja Risto Hallman. Maaliskuun alussa voimaan tuleva alennus laskee viinien valmisteverotusta niin vähän, että yrittäjät eivät voi laskea valmistamiensa tuotteiden hintoja.
- Tunnelmat eivät ole kovin iloisia, koska veroale on niin onneton. Valmisteveroon ja arvonlisäveroon vaikuttava hintavaikutus on noin 10 prosenttia. Se tarkoittaa yhden pullon kohdalla muutamia kymmeniä senttejä, Hallman sanoo.
Muutamat yrittäjät kertovat, että viinin valmistuksen ja raaka-aineiden kustannukset ovat nousseet viime aikoina niin paljon, että hintojen laskeminen on mahdotonta. Viinitiloilla myytävät pullot maksavat yleensä kahdeksasta eurosta ylöspäin.
- Viinipullon hinta riippuu raaka-aineesta, esimerkiksi kalliimmista marjoista, kuten vadelmasta tai lakasta tehdyt viinit maksavat noin 14 euroa pullolta, kertoo Jorma Mäkelä viinitila Koskimäeltä Niinijoelta.
Viiniyrittäjät saattavatkin vastaisuudessa kuulla asiakkaiden ihmettelyä pullojen korkeasta hinnasta. Valmisteverotuksen alennuksen jälkeen pullon väkevää viinaa saa samalla hinnalla tai halvemmalla kuin pullon suomalaista tilaviiniä.
- Onhan se ihmeellistä, jos Koskenkorva maksaa vähemmän kuin tilaviini. Se ei voi olla vaikuttamatta myyntiin. Ajattelin tehdä tilan seinälle kaavion, jossa kerrotaan, mistä viinipullon hinta koostuu. Suurimmat kustannukset ovat veroja, lupia ja valvontamaksuja. Meille jää 8-10 euron hintaisesta pullosta euro puhtaana käteen, kertoo viiniyrittäjä Sirpa Villanen Ollinmäen viinitilalta Anttolasta.
Villanen pyörittää viinitilallaan matkailutoimintaa, joten asiakkaita riittää, vaikka viinin myynti hiipuisikin. Tilan tuloista pääosa tulee vastaisuudessakin viinistä, mutta matkailun tärkeys painottuu tulevaisuudessa entistä enemmän.
- Sellaisille tiloille, jotka toimivat pelkän viinin varassa, tulee kyllä ongelmia. Ihmiset eivät lähde varmaankaan enää hakemaan pelkkää viiniä, vaan tilalla on pakko olla oheistoimintaa, Villanen miettii.
Laatujärjestelmän luominen suomalaisten viinitilojen tuotteille on yksi pyrkimys vastata uusiin haasteisiin ja valmisteveron muutoksiin. Tämän vuoden aikana valmistuvaa hanketta tehdään yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Viinitietokeskuksen kanssa.
- Laatuluokitukseen uskotaan, sillä sitä kautta saadaan kerrottua asiakkaille, että laatuluokituksen läpikäynyt viini on juuri sellainen kuin sen tuleekin olla, Villanen kertoo.
Ensimmäiset suomalaiset viinitilat aloittivat toimintansa vuonna 1995. Suomessa toimii kaikkiaan noin 50 viinitilaa.