Kotimaiset viinitilat ovat vakiinnuttaneet määränsä. Viinitiloja Suomessa arvioidaan olevan 46.
"Viinitilojen määrä on pysynyt viime vuosina suunninpiirteen samana. Osa tiloista on lopettanut ja muutama tullut lisää. Yleensä vanhat tilat ovat melko vakaita", kertoo Suomen viiniyrittäjät ry:n puheenjohtaja Risto Hallman.
Suomessa viinien laatua voidaan tarkastella jokavuotisella tilaviinikilpailulla tai sertifikaatilla, joka haetaan yhdistykseltä.
"Koulutettu testiryhmä maistaa ja arvostelee viinin ja antaa sertifikaatin, mikäli viini on sen arvoinen. Suurin osa suomalaisista viineistä myydään kotimaassa, usein suoraan viinitilalta, ja tällöin sertifikaatti toimii laadun varmistajana", jatkaa Hallman.
"Viinin laadun varmistus lähtee kuitenkin jo yrittäjältä itseltään. Kun yksityisyrittäjiä ollaan, kärsii yrittäjän maine ellei viinin laatu ole kohdallaan", painottaa Haapaveden Viinitalo Aito-Onni Oy:n markkinointipäällikkö Antti Niittykoski.
Viinitalo Aito-Onni myy suurimman osan viineistään ulkomaille.
"Meillä kotimaan myynnin osuus on 13 prosenttia ja ulkomaille viedään 87 prosenttia. Viinejä viedään Keski-Eurooppaan, ja yksi suurimpia vientikohteita on Saksa."
Suomen
viinilaki tiukka
Viinitalo Aito-Onni on aloittanut toimintansa Haapavedellä vuonna 1995. Vapautuksia viinin myyntiin on tullut Niittykosken mukaan pikkuhiljaa, vaikka laki on edelleenkin tiukka.
"Ennen viinitiloilla oli samat aukioloajat kuin Alkolla. Nyt tiloilta saa myydä viiniä samoilla aukioloajoilla kuin olutta eli aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Yli 13-prosenttiset juomat pitää kuitenkin myydä Alkon kautta", kertoo Niittykoski.
"Tiukat lait ovat liiallista holhoamista. Valtio pelkää ettei saisi verorahoja, mutta kyllä verot tilitetään Alkolle. Mahdolliset rangaistukset ovat liian suuret ettei viiniyrittäjän kannata jättää veroja maksamatta."
Niittykoski kertoo, että tiukkoja viinilakeja viranomaiset perustelevat alkoholin väärinkäytön lisääntymisellä ja muilla alkoholin käytön kielteisillä asioilla.
Virossa marjaviinit
ovat arvossaan
Suomessa kotimaisia viinejä käytetään vielä vähän, kun taas esimerkiksi Virossa marjaviinit ovat arvostetumpia.
"Suomalaiset eivät ole vielä tottuneet juomaan viinejä. Yleensä täällä juodaan maitoa ja kossua", naurahtaa Niittykoski. "Tavat ovat kuitenkin muuttumassa ja kotimaiselle viinille on tullut myös vakioasiakkaita."
Kotimaisten marjaviinien osuus suomalaisten viinin kulutuksesta on vain alle prosentin luokkaa.
"Viini on vain yksi osa viinitilojen liiketoimintaa ja rahallisestikin vain murto-osa tilojen tuloista", painottaa Risto Hallman.
"Maailmalta marjaviinejä löytyy enemmän, mitä Suomessa annetaan ymmärtää. Suomessa hankaluutena ovat alkoholipolitiikka ja asenteellisuus. Meillä hedelmäviinejä verrataan rypäleviineihin, mikä on ongelmallista, koska viinejä pitäisi verrata aina tyypeittäin. Eihän konjakkia ja viskiäkään verrata toisiinsa."