Suomen liittyminen Euroopan unioniin avasi mahdollisuuden valmistaa viiniä maatiloilla. Euroopan unionin laajennus yhdessä Suomen kireän alkoholiveron ja myyntirajoitusten kanssa uhkaavat hyvin jalalle noussutta tuotannollista toimintaa.
"Alkoholivero pitää laskea muiden EU-maiden tasolle ja tiloille on annettava mahdollisuus myydä mietoja viinejä väkevämpiä tuotteita, kuten liköörejä", vaatii markkinointipäällikkö Antti Niittykoski Viinitalo Aito-Onni Oy:stä Haapavedeltä.
Toukokuu 2004 ja Viron tulo osaksi eurooppalaista unionia herättää hienoista pelkoa viinitiloilla. Merkitseehän se näillä näkymin halvan tavaran tulvaa markkinoille. Viinitilat joutuvat kuitenkin toimimaan yhä Alkon ikeessä. Tiloilla saa valmistaa väkeviä, muttei niitä saa myydä suoraan kansalle, vaan myynti tapahtuu ravintoloissa tai Alkon välityksellä.
"Aluksi sai tehdä, muttei myydä. Sitten sai tehdä ja myydä, muttei mainostaa", Antti Niittykoski kuvailee tilaviinien valmistuksen kivistä alkutaivalta Suomessa. Tänään viiniä saa jopa mainostaakin. Sen sijaan tiukan viinakulttuurin perinne kahlitsee yhä yli 13-prosenttisten aineiden kauppaa.
"Ellei alkoholilaki vapaudu, moni lopettaa viinanvalmistuksen", Antti Niittykoski arvioi. Hänen mielestään asioiden pitäisi olla niin, että sen minkä itse valmistaa, saa myös itse myydä.
Glögi kova sana
Saksassa
Niittykosken tilalla Haapaveden Humalojalla on tehty tilaviiniä myyntiin siitä saakka, kun viinin tuotannollinen valmistus maatiloille sallittiin eli vuodesta 1995 lähtien. Tilan isännän kotiviiniharrastuksesta alkunsa saanut toiminta on kasvanut menestyväksi liiketoiminnaksi.
Entinen maatila elää yhtä aikaa monesta eri lähteestä: toinen yritys pyörittää puutarhaa, jonka päätuotteena kurkut ovat olleet jo jonkin aikaa. Lisäksi on muun muassa kukka- ja luontaistuotekauppa sekä hautaustoimisto ja pakettiautoliiketoimintaa.
Aito-Onni Oy:ssä tehtiin 1997 radikaali päätös pyrkiä Saksan markkinoille. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, suomalainen nuori viinitila on pärjännyt vanhan viinikulttuurin maassa. Tänään suurin osa tuotannosta, 85 prosenttia, menee vientiin.
Hittituote on tilan viinistä valmistettu jouluglögi, jota kehiteltiin saksalaisten kanssa kahden ja puolen vuoden ajan. Myös suomalaisista luonnonmarjoista valmistettu likööri on löytänyt oman ostajakuntansa Saksasta.
Aito-Onni Oy:n liikevaihto on 350 000 euroa. Viiniä valmistuu 25 000 litraa, josta 34 000 glögilitraan uppoaa 15 000-18 000 litraa. Lisäksi tilalla tehdään liköörejä ja tisleitä, kuten brandyä sekä pontikkaa, jonka valmistuksen salat Haapavedellä on taidettu iän päivät.
Raaka-aineet
omasta maasta
Viinien valmistuksen perusta on oman puutarhan 3,5 hehtaarin herukkaviljelmissä. Ne tuottavat reilusti yli puolet raaka-aineesta. Herukat ovat viinien pääraaka-aine. Joissain merkeissä rinnalla käytetään myös luonnon marjoja.
Liköörit tehdään luonnon marjoista, kuten vadelmasta, lakasta ja puolukasta sekä viljellyistä marjoista tyrnistä ja mustaherukasta. Pontikan pohjana on suomalainen ruis.
"Viime vuonna herukkaa oli vaikea saada", Antti Niittykoski sanoo ja kertoo sen johtuneen kesäkuun pakkasöistä. Nyt näyttää paremmalta. Halla ei ainakaan näillä main päässyt pilaamaan kukintaa. Sen sijaan se on tehnyt jossain määrin tuhoa Itä-Suomessa.
Tilaviinejä ei saa valmistaa muusta kuin kotimaisesta raaka-aineesta paitsi, jos kato käy. "Sinänsä hyvä, että kotimaista tuetaan. Saksassa Suomen luonto mielletään puhtaaksi", Antti Niittykoski toteaa.