Ruotsi joutunee alentamaan viinaveroa. Naapureiden pitää sovittaa yhteen päätöksiään.
Ruotsin hallituksen selvitysmies esitti keskiviikkona, että maassa pitäisi alentaa oluen ja viinien veroa 30 prosenttia ensi vuoden alusta lukien. Ruotsi on samanlaisessa pakkotilanteessa kuin jo viime vuonna alkoholiveroa alentanut Suomi oli. Yhä suurempi määrä alkoholista on tullut Ruotsiin halvempien hintojen maista kuten Tanskasta, Saksasta ja Virosta, joko tuontisäännösten mukaisesti tai laittomasti.
Erityisesti Etelä-Ruotsissa viinan salakuljetuksesta ja pimeästä myynnistä on tullut melkoinen ongelma. Ruotsin valtio on samalla menettänyt merkittävästi alkoholiveron tuottoja.
Jo viime vuonna samainen selvitysmies Kent Härstedt esitti väkevien juomien veron alentamista 40 prosenttia. Päätöstä tuon ehdotuksen täytäntöönpanosta ei Ruotsissa ole vieläkään saatu tehdyksi. Tilanne kuvastaa hyvin sitä, kuinka vaikea ratkaisu alkoholiverotuksesta päättäminen tapaa olla joka maassa. Ratkaisussa on haettava tasapaino kansanterveydellisten, valtiontaloudellisten ja sosiaalisten kysymysten välillä. Päätöksiin pakottavat EU:n mukaan tuoma alkoholin tuonnin vapautuminen. Ongelmattomia ratkaisuja ei tilanteessa yleensä ole. Se on havaittu Suomessakin.
Ruotsissa nyt tehty esitys tähtää ennen kaikkea oluen tuonnin hidastamiseen. Jos ehdotus toteutuu, mietojen juomien hinta laskee Ruotsissa selvästi. Pohjois-Suomessa se voisi merkitä olutmatkailijoiden kasvavaa virtaa Tornionjoen yli. Vaikutukset tuskin kuitenkaan olisivat mahdottomia, koska maiden veroerot eivät muutosten jälkeenkään olisi kovin suuria.
Selvitysmies Härstedt arvioi, että veroale nostaisi alkoholin kulutusta Ruotsissa viidestä kuuteen prosenttia. Arvio ilmeisesti perustuu osaksi Suomessa nähtyyn muutokseen. Suomessa alkoholin tilastoitu kulutus nousi viime vuonna kuusi prosenttia - tilastoimaton tosin selvästi reilummin, minkä vuoksi alkoholin kokonaiskulutus hyppäsi uuteen kyseenalaiseen ennätykseen.
Kun alkoholin kulutuksen kasvu väistämättä lisää erilaisia lieveilmiöitä, Ruotsin selvitysmiehen ehdotukseen kuuluu laaja paketti erilaisia toimia, joilla haittoja torjutaan. Erityisesti toimet kohdistuisivat nuoriin. Ehdotus esimerkiksi kieltäisi tarjoilun sekä oluen myynnin kaupoissa alle 20-vuotiaille ja asettaisi lisäveron niin sanotuille limuviinoille.
Erityisesti ehdotus tarjoiluikärajan nostosta on varsin raju. Ruotsissa on näihin asti keskusteltu lähinnä siitä, pitäisikö Suomen Alkoja vastaavissa Systembolageteissa pudottaa asiointi-ikää 20 vuodesta 18:aan.
Ruotsi on pakkopäätösten edessä. Vaikka sosiaalidemokraattisen hallituksen apupuolueet eli vihreät ja vasemmistopuolue ovat arvostelleet Härstedtin esityksiä, jonkinlainen hintojen alennus on todennäköisesti tulossa. Millaisia Ruotsin ratkaisut tulevat olemaankaan, niiden seurauksia on syytä katsoa tarkasti lahden tällä puolella. Oppiakin voi ottaa. Viisaaseen alkoholipolitiikkaan pääseminen on suuri yhteinen haaste kaikkialla Pohjolassa.
Parempaan yhteistyöhön olisi ylipäätään suotavaa päästä, koska naapurimaiden ratkaisut vaikuttavat toisiinsa hyvässä ja pahassa. Tätähän Suomen ja Ruotsin pääministerit ovat luvanneet. Kun Viro nosti vuoden alussa alkoholiveroaan viisi prosenttia, Suomelle näyttää avautuneen mahdollisuus rukata omaa veroratkaisuun piirun tai pari kireämmäksi. Asiaan on luvattu ratkaisu loppukesän budjettiriihessä. Hätäisempiin päätöksiin ei pidä mennä.