Alkoholiveron yhtenäistäminen EU:ssa olisi hyvä tavoite. On epäviisasta edesauttaa viinan hamstrausta.
Viro aikoo kiristää alkoholin ja tupakan verotusta ensi vuonna. On ymmärrettävää, että pääministeri Juhan Parts valotti hallituksensa veroaikeita juuri Helsingissä. Parts on joutunut vastaamaan Suomessa lukuisiin asiaa koskeviin kysymyksiin. Pääministeri Matti Vanhanen myönsi kannustaneensa Viroa juuri tuollaiseen linjaukseen.
Suomen päättäjiä miellyttävän korotuksen suuruus ei ole vielä varma, vaikka Parts arvioi, että väkevien viinojen veroa voisi korottaa 20 prosenttia. Hän muistutti kuitenkin, että alkoholi- ja terveyspoliittisten näkökulmien lisäksi pitää ottaa huomioon muut vaarat.
Virolaisilla on järkyttäviä kokemuksia juotavaksi myydyn myrkkyviinan aiheuttamista kuolonuhreista. Mitä kalliimpaa kaupassa tarjolla oleva viina on, sitä varmemmin ilmaantuu muiden terveydestä piittaamattomia korvikeaineiden myyjiä. Myös kotipoltto voi innostaa maassa, jossa palkat ovat pieniä. Salakuljetustakin Virossa pelätään. Rajavalvonta Venäjän suuntaan on sentään EU-jäsenyydenkin ansiosta varsin tehokasta, joten mittavasti laitonta väkijuomaa tuskin rajojen yli virtaisi.
Joka tapauksessa Parts vakuutti veroratkaisujen pääsuunnan olevan selvillä. Viinaksien verotusta korotetaan asteittain. Päätöksiä on odotettavissa jo loppukesästä budjettityön yhteydessä.
Viileä harkinta on parasta, mitä Suomen päättäjät voivat nyt käyttää. Jos ja kun Viro korottaa alkoholiverojaan, into seurata perässä nousee. Sellainen olisi epäviisasta. Pitkällä tähtäimellä olisi toivottavaa, että alkoholin hinnat Suomessa ja Virossa olisivat suunnilleen samat. Veronkorotus Virossa edistäisi tavoitetta. Jos Suomi nostaisi verotusta Viron korotuspäätöksen perään, viinaralli Virosta Suomeen saisi taas uutta vauhtia.
Ensimmäiset kokemukset alkoholiveron alennuksen jälkeen ovat tuoneet suunnilleen sellaisia haittoja kuin arvioitiinkin. Positiivisella puolella on se, että Viron EU-jäsenyyden myötä suomalaisia ei vyörynytkään sinne ennakoidussa määrin viinaa ostamaan.
Suomen alkoholivero on yhä Ruotsin jälkeen EU:n toiseksi korkein. Ruotsin kalliit hinnat vaikuttavat niin, että maan eteläosista käydään vilkkaasti alkoholiostoksilla Baltiassa, Tanskassa ja Puolassa, pohjoisesta taas Tornionjoen Suomen puoleisissa alkoholiliikkeissä. Ruotsin poliitikkojen on vaikeaa tehdä tilanteesta johtopäätöksiä. Pääministeri Göran Persson sanoi hallituksensa lykkäävän alkoholiveron muutosten pohdinnan syksyyn. Paineet ovat suuret eikä kansanterveysministeri Morgan Johansson pidä mahdottomana veron alentamista.
EU:ssa on puhuttu paljon verotuksen harmonisoinnista, mutta asiassa ei ole päästy puusta pitkään. Veroharmonisoinnin voisi aloittaa alkoholista. Näin voitaisiin vähentää tempoilevaa alkoholipolitiikkaa ja pitkällä tähtäimellä myös alkoholihaittoja. Suomessa on tempoiltu ja kärsitty haitoista jo aivan riittävästi. Lyhyt ensiaskel kohti harmonisointia otettiin, kun asetettiin valmisteverolle vähimmäistasot. Ne vaihtelevat viinin nollasta väkevien juomien reiluun kahteen euroon litralta.
Komissio virittelee parhaillaan keskustelua siitä, voitaisiinko alarajaa nostaa kaikissa EU-maissa. Se on hankalaa. Viinintuottajamaat pitävät mahdollista viinin valmisteveroa viininviljelyn elinehtoihin puuttumisena. Muut maat puolestaan nostaisivat valmisteveron vähimmäistasoa vain, jos viinikin joutuu verolle. Korotuksiin on sentään monissa maissa halua, joten ainakin keskustelu käynnistyy.