Se on tiedetty, että suomalaiset ovat varsin persoja alkoholille ja että sen käyttö pitkässä juoksussa on kasvanut rajusti. Vaikka aivan viime vuosien tilastot näyttävät kulutuksen hienoista laskua, puolen vuosisadan aikana kokonaiskulutus on noussut alle neljästä litrasta kahdentoista litran tuntumaan henkeä kohti sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna.
Kuten keskiviikon Kaleva kertoi, alkoholi on merkittävä syy tai osasyy useisiin sairauksiin. Suoranaisina alkoholisairauksina pidetään haimatulehdusta ja maksakirroosia. Pitkäaikaisen ja runsaan juomisen on todettu lisäävän sydän- ja verisuonitautien sekä syöpien riskiä. Myös monet mielen ongelmat kietoutuvat viinaan.
Tunnettu tosiasia on sekin, että alkoholi työllistää terveydenhuoltoa koko ajan enemmän. Sen sijaan vähemmän on tiedostettu, että viinan kirot näkyvät selvänä piikkinä etenkin kalliissa tehohoidossa.
Tarkkaa ja kaiken kattavaa tutkimustietoa asiasta ei ole. Useiden sairaaloiden arvioiden mukaan ainakin neljänneksellä, mahdollisesti jopa suuremmalla osalla teho-osastojen potilasta vamma liittyi tavalla tai toisella alkoholiin. Tyypillinen teho-osaston potilas on kaatunut päissään ja saanut vakavan vamman päähänsä.
Ja mikä huolestuttavinta, alkoholiin liittyvät tehohoitojaksot ovat kasvussa. Jos tehohoitoon aikaisemmin joutuivat yleensä keski-ikäiset tai iäkkäämmät miehet, joukossa on nyt yhä enemmän naisia ja nuoria. Tämä kertoo osaltaan naisten ja nuorten alkoholinkäytön yleistymisestä.
Vaikka viinan kirot tunnetaan, paljon monimutkaisempi kysymys liittyy siihen, miten ne voitaisiin torjua ennakolta ja kulutus saada pysyvästi lasku-uralle.