Pienestä ohranjyväsestä ja prosenttiluvusta tulivat viinasodan isot panokset.
Eduskunnan on määrä päättää ennen joulutaukoaan siitä, saavatko päivittäistavarakaupat ja huoltoasemat myydä ensi vuonna 5,5 prosentin vahvuisia oluita, lonkeroita ja limuviinoja. Nyt kaupoissa saa myydä korkeintaan 4,7 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.
Tarkka äänestyspäivä ei ole vielä tiedossa.
Nosto on kova pala monelle kansanedustajalle. Lopputulosta on vaikea veikata, sillä äänestyksestä on tulossa tiukka. Ennustettavuutta vaikeuttaa se, että kyseessä on niin sanottu villi äänestys. Kansanedustajat saavat esittää vaihtoehtoisia prosentteja lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä. Siinä hallituspuolueiden edustajat voivat äänestää omantunnon mukaan.
Jos läntinen Suomi päättäisi, niin hallituksen esitys näyttäisi menevän niukasti läpi.
Kysyimme Lännen median levikkialueilla olevien vaalipiirien edustajilta heidän kantaansa prosenttien nostoon. Levikkialueilla asuu 99 edustajaa. Mukana on Hämeen vaalipiiristä myös Päijät-Hämeen kahdeksan kansanedustajaa.
Alueiden 99 edustajasta kyselyyn vastasi 55. Heistä 29 aikoo äänestää hallituksen esityksen puolesta eli sallia vahvemmat juomat kauppoihin. Kaikkiaan 20 edustajaa kertoi vastustavansa esitystä. Loput aikovat odottaa ensin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä, ennen kuin ottavat kantaa.
Tulosta voi pitää suuntaa antavana. On hyvä muistaa, että kyselystä puuttuvat itäisen Suomen lisäksi Helsingin ja Uudenmaan suuret vaalipiirit.
Viinalain käsittelystä tekee mielenkiintoisen myös se, että alkoholiprosentin nosto on kytketty alkoholin veron korotuksiin.
Hallituspuolueista keskusta ja siniset ovat vahvistaneet, että uudistukset liittyvät yhteen. Myös kokoomuksesta on kuulunut vaatimuksia niputtamisesta.
– Äänestän kyllä alkoholiprosentin korotuksen ja myös veronkorotuksen puolesta, jos prosenttikorotus menee läpi. Jos ei mene, niin sitten en kannata veronkorotusta. Ne ovat kokonaisuus, jotka kuuluvat yhteen, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) Hämeestä linjaa.
Samoilla linjoilla on moni muu edustaja.
Alkoholiveron korotuksesta on tarkoitus päättää prosenttiäänestyksen jälkeen. Hallitus aikoo raapia kasaan sata miljoonaa euroa korotuksen turvin.
Lännen median kyselyssä kannanotot menevät sikin sokin niin maakunnallisesti kuin puolueittain. Puoltajia ja vastustajia on likimain saman verran kaikissa vaalipiireissä. Varsinais-Suomi erottuu, sillä sieltä puoltavia vastauksia on reilusti enemmän kuin vastustavia.
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) Lapin vaalipiiristä aikoo ehdottaa hurjaa prosenttikorotusta.
– Esitän salissa 15-prosenttisten juomien tuomista ruokakauppoihin. Oletan, että tämä esitys häviää, joten esitykseni jälkeen tuen hallituksen esitystä.
Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) Pirkanmaalta on tunnettu prosenttikorotusten vastustajana. Nyt hän odottaa valiokunnan mietintöä, ennen kuin vastaa.
Vahvojen oluiden tuloa ruokakauppoihin ajavat poliitikot ovat perustelleet lain uudistamista työllisyyden näkökulmasta. Ajatus kulkee niin, että jos Suomessa saadaan ruokakaupoissa myytävän oluen prosenttia ylöspäin, niin se lisää ohranviljelyä ja tuo maatalouteen lisää mahdollisuuksia.
Monet puoltavat toteavat myös, että Suomen on vihdoinkin siirryttävä eurooppalaiseen juomakulttuuriin.
Vastustajat vetoavat haittoihin, joita korotus toisi mukanaan. Sairaudet lisääntyvät, perheväkivalta kasvaa, poliisin resursseja tarvitaan entistä enemmän ja rahaa palaa kautta linjan.
Prosenttikorotuksiin voi liittyä riski viljanviljelijöille. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on jo aiemmin todennut, että markkinat voivat olla houkuttelevat myös ulkomaalaisille panimotuotteille.
Monien ulkomaisten panimoiden oluiden kerrotaan olevan hieman 5,5, prosenttirajan alle, jolloin ne päätyisivät ruokakauppoihin lain mennessä läpi.