Viina tappaa venäläisiä ennen aikojaan. Maailman Terveysjärjestön WHO:n Venäjän toimintoja Moskovassa kahdeksan vuotta johtanut Mikko Vienonen sanoo, että Venäjän väkiluku supistuu miljoonalla vuodessa.
Jos nykymeno jatkuu, Venäjällä asuu vuonna 2050 enää vajaat 100 miljoonaa ihmistä nykyisten noin 143 miljoonan sijasta.
Alkoholin liikakäytöstä ja tupakoinnista aiheutuvat sairaudet johtavat ennenaikaisiin kuolemiin samanaikaisesti kun syntyvyys laskee.
Varsinkin miesten elinikäodote on todella huolestuttava. Miehet elävät Venäjällä keskimäärin 59-vuotiaiksi ja Karjala tasavallassa enää 54-vuotiaiksi, kun EU-maissa eletään keskimäärin 16 vuotta kauemmin.
Vienonen korostaa, että eliniän lasku ja väestön raju supistuminen johtuvat elämäntavan valinnasta ja sen väistämättömästä seurauksesta. Vienosen mukaan alkoholin käytön rajoittamisesta on nyky-Venäjällä lähes mahdotonta edes keskustella.
"Kyse on samasta kuin Suomessa yritettäisiin kieltää juhannusjuhlinta sillä perusteella, että ihmisiä hukkuu niin paljon", Vienonen sanoo katsellessaan hautakiviä Pitkärannan hautausmaalla Karjalan tasavallassa.
Yleisimpiä kuolinsyitä Venäjällä ovat sydäntaudit, sisäelinten sairaudet, tapaturmat, väkivalta ja liikenneonnettomuudet sekä kesäisin hukkumiset.
Ennenaikaisia kuolemia vauhdittavat alkoholin liikakäytön ja tupakoinnin lisäksi vähäinen liikunta.
Mihail Gorbatshovin kaudella Neuvostoliiton olemassaolon viimeisinä vuosina venäläisten elinikäodote lisääntyi muutamalla vuodella, kun viinan myyntiä rajoitettiin. Presidentti Boris Jeltsinin aikana elinikä kääntyi takaisin laskuun.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on huolissaan eliniän laskusta ja väestön vähenemisestä, mitä hän nimittää "akuutiksi demograafiseksi ongelmaksi" maan pyrkiessä takaisin suurvalta-asemaansa.
Yhtenä keinona ongelman ratkaisemiseksi Putin on aktiivisesti houkutellut venäläisväestöä muuttamaan Venäjälle entisistä neuvostotasavalloista, muun muassa Baltian maista.
Venäjän talous kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhdilla, ja rahaa terveydenhuoltoon on Putinin kaudella lisättykin, mutta lisäraha on kohdistettu lähinnä lääkäreiden palkkoihin ja laitehankintoihin. Esimerkiksi Karjalan tasavallan budjetista 22 prosenttia käytetään terveydenhuoltoon.
Käytännössä terveydenhuolto tarkoittaa kuitenkin sairaiden hoitamista eikä Venäjällä ole esimerkiksi ohjelmaa kroonisten sairauksien ennalta ehkäisemiseksi.
"Venäjällä ei ole edes terveysministeriötä, vaan sairauksien hoitoon erikoistunut ministeriö. Sen asema valtion hallinnossa on hyvin heikko. Ja on selvää, ettei pelkkä lääkäreiden palkkojen korotus paranna terveystilannetta", sanoo Mikko Vienonen.
Pohjois-Karjala -projektin myötä alkanutta ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen jatkamaa terveysyhteistyötä on tehty Venäjän Karjalassa jo 15 vuotta.
Vertailupaikkana on 28 000 asukkaan Pitkäranta Laatokan rannalla. Riskitekijätutkimuksia on tehty viiden vuoden välein ja terveyskäyttäytymistä on kyselytutkimuksilla seurattu joka toinen vuosi.
Pohjois-Karjala -projektin käynnistäjä, nykyisin Kansanterveyslaitoksen (KTL) pääjohtajana työskentelevä Pekka Puska vieraili vastikään Pitkärannassa muistuttamassa, että siellä tehty työ sopisi malliksi koko Venäjälle. Seurannan ja valistuksen avulla muun muassa väestön verenpainetaso on laskenut.
"Sydänkuolemat johtuvat kroonisista taudeista ja niitä voitaisiin ehkäistä, mutta se edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista ennalta ehkäisevään työhön", Pekka Puska korostaa.
Hiv- ja tuberkuloosikuolemiin on kuitenkin kiinnitetty Venäjällä paljon enemmän huomiota, vaikka sydänkuolleisuus on niihin verrattuna yli kymmenkertaista.