Suomesta Euroopan turvallisin maa. Viime aikojen surullisten uutisten jälkeen tämä hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite vuodelle 2015 tuntuu karkaavan murha murhalta, tappo tapolta, onnettomuus onnettomuudelta yhä kauemmas pois.
Iloisen naurun usein heläyttävä sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen on hyvin vakava pohtiessaan väkivallan, onnettomuuksien ja tapaturmien kiihtyvää kierrettä. Sisäisen turvallisuuden keskeinen tavoite, väkivallan vähentäminen ei ole toteutunut.
"Esimerkiksi perheväkivalta lisääntyy koko ajan. Toivottavasti mukana on myös sitä, että naiset ilmoittavat asiasta aiempaa useammin eikä se jää perheen sisäiseksi salaisuudeksi", kansliapäällikkö Viljanen sanoo.
Alkoholi iso osa väkivaltaa
Väkivaltaan liittyy yhä useammin alkoholi. Suomalaiset ahmivat yli kaksi kertaa enemmän alkoholia kuin kolmekymmentä vuotta sitten. 70-luvulla kulutus henkeä kohden oli keskimäärin runsaat neljä litraa, nyt menee jo yli 10 litraa vuodessa. Ämpärillinen puhdasta alkoholia.
Kulutusta yritetään hillitä hintaa nostamalla, ongelmiin puututaan aiempaa nopeammin. Eri poliisilaitoksissa on 60 sosiaalityöntekijää yhteistyössä poliisien kanssa.
"Poliisi pitää tätä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa erittäin tärkeänä", kansliapäällikkö Viljanen sanoo. Poliisin viesti on, että perheissä, joista huudetaan apua, pitäisi käydä muulloinkin, ei vain silloin kun siellä hakataan.
"Lapset ovat aina uhreja, vaikka eivät olisikaan väkivallan kohteena, Viljanen muistuttaa.
Aselakia
tiukennettava
Keskeinen keino väkivallan vähentämiseksi olisi Viljasen mielestä aselain tiukentaminen. Jokelan ja Kauhajoen tapahtumista vauhtia saanut, eduskunnassa oleva esitys asemääräysten tiukentamiseksi on kuitenkin joutunut metsästäjien ja ampumista harrasravien tulilinjalle. Heillä on paljon edusmiehiä eduskunnassa.
"Keskustelun ilmapiiri on kovin nopeasti muuttunut ja on lähes unohdettu, mikä on uudistuksen taustalla. Aselain ympärillä käytävä keskustelu on saanut yksipuolisia sävyjä", Viljanen sanoo.
Hänen mielestään urheiluharrastus ja metsästys eivät selitä Suomen 1,6 miljoonaa asetta.
"Suomessa kuolee ihminen keskimäärin joka kolmas päivä henkirikoksen uhrina. Yksikin uhri on liikaa ja julkisen vallan on aidosti mietittävä, miten henkirikosten määrä voidaan estää. Ajatus siitä, ettei mitään tehdä, on mahdoton. Suomen aselakia pitää tiukentaa", Viljanen vaatii.
Virtuaalipoliiseja
saatava lisää
Uutena, hyvin vaarallisena väkivallan muotona Viljanen pitää fantasiaväkivaltaa, jota tulee kaduilla vastaan. Katutyötä tekeviltä tulee raportteja ilmiöstä yhä enemmän.
"Tämä oli taustalla myös koulusurmissa. Tekijäthän kokivat olevansa lähes yli-ihmisiä ja hakivat uskonvahvistuksen verkosta", Viljanen sanoo. Verkossa sujuvasti liikkuville, oikeille virtuaalipoliiseille on kysyntää.
Kuvaa turvallisesta Suomesta nakertaa myös kotona tapahtuvien onnettomuuksien raju kasvu. 80-luvulla koti- ja vapaa-ajan turmissa kuoli runsaat tuhat ihmistä vuodessa.
Nyt luku lähentelee jo kolmeatuhatta. Heistäkin joka kolmas kuolee juopuneena.
"Suomalainen hukkuu, kaatuu, putoaa hyvin usein humalassa", Ritva Viljanen tiivistää kansallispaheen. Hän toivoisi mallia vaikka Irlannin iloisesta juomisesta. Alkoholia kuuluu enemmän henkeä kohden kuin Suomessa, mutta nyrkki tai puukko ei heilahda lainkaan yhtä useasti.