Suomalaisten sairauspoissaolot ovat lisääntymässä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n selvityksen mukaan sairauspoissaolojen kymmenen vuotta jatkunut lievä kasvu jyrkkeni selvästi viime vuonna.
Ongelma on havaittavissa lähes kaikilla aloilla. Teollisuuden työntekijöillä poissaoloja oli enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Lähellä samoja lukuja oltiin viimeksi ennen lamaa 1980-luvun lopulla. Alimmillaan poissaolot olivat 1990-luvun alussa.
Vaikka työssä olevien terveys on 20 vuoden aikana selvästi parantunut, sairauksien laatu on muuttumassa. Sydän- ja liikuntaelinsairauksien sijaan on tullut uusia ongelmia.
EK:n ylilääkäri Kari Kaukisen mukaan niitä ovat etenkin alkoholin käytön lisääntyminen ja mielenterveysongelmat.
Kehitys näkyy syistä, joiden vuoksi jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle. Miehillä alkoholi on suoraan syynä noin 20 prosentilla töistä jäävillä. Naisilla lulu on noussut 10 prosenttiin.
Kaukisen mukaan "viinan litkiminen" on kytköksissä mielenterveysongelmiin, joiden osuus eläkkeen perusteena on noussut lähes 43 prosenttiin. Vuonna 1975 luku oli noin 22 ja vuonna 1947 viisi prosenttia.
Ruotsissa sairauden syyksi
riittää huono pomo
EK:n 615 jäsenyritykselle tehdyn kyselyn mukaan sairaus- ja tapaturmapoissaolot nousivat viime vuonna 4,2 prosentista 4,5 prosenttiin niin sanotusta teoreettisesta säännöllisestä työajasta.
Teollisuudessa poissaoloja oli viime vuonna keskimäärin 15 työpäivää työntekijää kohti. Kun poissaolojen määrä toissa vuonna oli 6,2 prosenttia, viime vuonna osuus oli 6,5 prosenttia.
Eniten sairauspoissaoloja oli elintarvike- ja paperiteollisuudessa.
Kaukisen mukaan poissaolojen määrää eivät selitä pelkästään sairaudet, vaan taustalla piilee monimutkainen ongelma. Työterveyden edistämiseksi on tehty mittavia panostuksia, joten kehitys tulisi katkaista laaja-alaisella yhteistyöllä.
- Motivoiva työ, hyvä työnjohto ja vastuu omasta terveydestä vähentävät poissaoloja.
Ruotsin selvästi korkeammat poissaolot selittyvät lainsäädännön ohella kulttuurieroilla. Poissaolot ovat yleisiä pelkän "työpahoinvoinnin" vuoksi.
Kaukinen hämmästelee ruotsalaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan 23 prosenttia työnantajista katsoo, että huono pomo riittää poissaolon syyksi. Työntekijöistä tätä mieltä on 12 prosenttia.
EK:n tilastoissa
ylityöt vähenevät
EK:n jäsenyritysten henkilöstö työskentelee keskimäärin 1 500 tuntia vuodessa, mikä vastaa noin 201:tä työpäivää, jos työpäivän pituus on 7,5 tuntia. Teollisuudessa tunteja kertyy 1 450.
Naiset työskentelevät noin 100 tuntia vähemmän kuin miehet, mikä johtuu lähinnä perhevapaista ja sairauspoissaoloista.
Lapsen syntymään ja hoitoon liittyviä vapaita pidetään eniten palvelualoilla, keskimäärin 14 työpäivää henkilöä kohti.
Vaikka etenkin toimihenkilöiden ylitöiden on yleensä katsottu lisääntyneen, EK:n kyselyn mukaan ne ovat hieman vähentyneet viime vuosina. Teollisuuden työntekijöillä oli viime vuonna ylityötunteja keskimäärin 3,1 prosenttia.
EK:n kyselyyn vastanneiden yritysten palveluksessa on noin 211 400 työntekijää.