Päivä valkenee Miessillä, Lapin kultamailla Inarin Lemmenjoella. Samalla avautuu Raimo Kanamäen ja hänen Marja-vaimonsa aamutelevisio. Tässä televisiossa aamujuontajat vaihtuvat tiiviiseen tahtiin: nyt mennään urpiaisen johdolla, kohta paikalle pörähtää taviokuurna, sitten kuukkeli. Joskus pariskunta on seurannut näädän edesottamuksia edellisen päivän hauennahkajätteiden kanssa kuin parastakin tositeeveetä.
Kanamäen kaivospiirissä, Miessin Puskuojalla, on tähän aikaan vuodesta hiljaista. Ei kuulu kivien kolske, ei pörise aggregaatti.
Miessijoelle on matkaa Lemmenjoen Ahkuntuvalta 42 kilometriä. Talvella matka taittuu moottorikelkalla kelistä ja kyyditettävien määrästä riippuen puolessatoista tunnista kahteen ja puoleen tuntiin. Siis, jos kaikki menee hyvin. Raimo Kanamäki tietää, että matkaan saa kulumaan pari vuorokauttakin, jos keli on huono.
Jos kullankaivajien elämä soljuisi kuten ennen, puhuisimme Raimo Kanamäen kanssa vain tulevan kesän tavoitteista, koneiden kunnosta, luonnon ihmeellisyyksistä ja Lapin kullan vetovoimasta.
Mutta ei. Nyt kultamaiden yllä leijuu musta varjo. Valtioneuvosto antoi viime vuoden lopussa, pari päivää ennen jouluaattoa eduskunnalle hallituksen esityksen uudeksi kaivoslaiksi. Sen mukaan Lemmenjoen kansallispuistossa, johon myös Miessijoen kultamaat kuuluvat, saa jatkossa kaivaa vain lapiopelillä. Koneellinen kullankaivu loppuu kokonaan vuoden 2019 alusta.
Raimo Kanamäelle lain läpimeno tietäisi ei vain elinkeinon, vaan koko elämäntyön loppumista. Mies on ajatuksesta synkkä kuin nokipannun kylki.
"Vielä syksyllä ministeri Pekkarinen kävi täällä tunturissa ja lupasi meille vanhoille konekaivajille, että saamme kaivaa kaivospiirimme loppuun. Sitten kääntyi takki ja nyt ollaan tässä tilanteessa, jossa esitetään konekaivun lopettamista kokonaan siirtymäajan jälkeen", Kanamäki huokaa. "Hölmöjä esityksiä. Pelkkää kateutta, kiusantekoa ja järjettömyyttä", hän jatkaa.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!
